Valitettavasti käyttämäsi selain on vanhentunut, eikä sivusto luultavasti näy ja toimi oikein. On korkea aika päivittää selain.

Sivusto edellyttää toimiakseen, että JavaScript on sallittu selaimen asetuksissa.

Tyytyväinen ja sitoutunut henkilöstö on ISS:n tärkein pääoma ja liiketoimintastrategian perusta. Menestyksekäs ja asiakkaan tarpeet täyttävä palvelu voidaan toteuttaa vain vahvalla panostuksella henkilöstön hyvinvointiin, ammatillisen osaamisen ja asiakaspalveluasenteen kehittämiseen. Henkilöstön työterveyden, -turvallisuuden ja -kyvyn varmistaminen on keskeinen osa ISS:n johtamista ja päivittäistä toimintaa.

ISS tarjoaa työntekijöilleen kokopäiväistä työtä, vaihtelevia tehtäviä ja monipuolisia mahdollisuuksia urakiertoon. ISS haluaa tarjota työntekijöilleen alan parhaan tuen ja parhaat toimintaedellytykset onnistua työssä. ISS:n tavoitteena on olla alan halutuin työpaikka.

ISS:n henkilöstöstrategia perustuu hyvään henkilöstöjohtamiseen, henkilöstön osaamisen, motivaation ja hyvinvoinnin kehittämiseen sekä siihen, että oikeat ihmiset toimivat oikeilla paikoilla. Henkilöstövaltaisena palveluyrityksenä ja yhtenä Suomen suurimpana yksityisenä työnantajana hyvä henkilöstöjohtaminen on yksi ISS:n menestystekijöistä. Hyvä esimiestyö on keskeistä myös henkilöstön sitoutuneisuuden ja motivaation lisääjänä.

Hyvä henkilöstö­johtami­nen on yksi ISS:n menestystekijöistä.

Johtamisen periaatteet luovat pohjan yhtenäiselle tavalle johtaa henkilöstöä. Johtamisen periaatteiden toteutumista arvioidaan ja seurataan vuosittain kehityskeskusteluissa.

Johtamisen periatteet


Yhteen hiileen

Kun tuntee koko porukan, on helpompi puhaltaa yhteen hiileen.
Kun tuntee koko porukan, on helpompi puhaltaa yhteen hiileen.

Palvelupäällikkö Petri Nousiaisen tiimiä on hitsannut yhteen palaverikäytäntö, jossa työntekijät ovat päässeet kunnolla tutustumaan toisiinsa. Kvarttaalipalaverit palkittiin vuonna 2014 IdISS – Ideat kiertoon -kilpailussa.

Kvartaalipalaverien aiheina ovat olleet esimerkiksi työturvallisuus, työympäristö ja työhyvinvointi. Yhdessä käsitellyt asiat ovat näkyneet käytännön työssä. Työtapaturmia oli viime vuonna nolla, lisäksi sairauspoissaolot ovat vähentyneet.

– Palvelutiimi on oppinut tuntemaan paitsi toisensa, myös toistensa työt ja eri palvelut. Meillä on työhönsä sitoutunut tiimi, joka tuntee olevansa osa suurempaa kokonaisuutta. Yhden tiimiläisen sanoin: kun tuntee koko porukan, on helpompi puhaltaa yhteen hiileen, Petri kuvailee.

– Työhönsä tyytyväinen henkilöstö tekee myös asiakkaasta tyytyväisen. Meillä tyytyväisyys on selvästi lisääntynyt palaverikäytännön muututtua. Olen erittäin ylpeä tiimistäni.

lähde: TöISsä 2/2015


Hyvä esimiestyö lisää henkilöstön sitoutuneisuutta ja motivaatiota.

ISS varmistaa lain ja työehtosopimusten mukaisen toiminnan riittävällä koulutuksella, sisäisillä ohjeistuksilla ja valvonnalla. Keskitetyn työsuhdeneuvonnan lisäksi jokaisessa ISS:n liiketoimintayksikössä toimii oma henkilöstöpäällikkö esimiesten ja henkilöstön tukena muun muassa työhyvinvointi-, koulutus- ja työsuhdeasioiden hoitamisessa. Henkilöstöjohtamisessa esimiehiä tukee HRM-järjestelmä, joka kokoaa kaikki työsuhteen elinkaareen liittyvät ohjeistukset ja mallipohjat, uudet työsopimukset ja työntekijöiden henkilötiedot. Henkilöstön hyvinvoinnin tukemiseksi ISS:llä käytetään sähköistä työturvallisuus-, terveys- ja työkykyjärjestelmää, eli TTT-järjestelmää. Se on työkalu ennakoivaan työhyvinvoinnin, työkyvyn ja työturvallisuuden johtamiseen. Järjestelmä on kehitetty ISS:n tarpeiden mukaan.

ISS kouluttaa esimiehiä henkilöstön johtamisessa, varhaisen välittämisen mallissa ja työsuhdeasioissa säännöllisesti. Esimiehiä koulutetaan esimerkiksi itsensä ja monimuotoisen tiimin johtamisessa, vaikeiden asioiden puheeksiottamisessa, yhteistoiminta-asioissa, liikkeenluovutuksissa sekä muissa työsuhdeasioissa. Näissä esimiestyöhön liittyvissä teemoissa ISS:n esimiehiä koulutettiin keskimäärin yli kaksi päivää per henkilö.

ISS arvostaa työnantajana jokaista työnhakijaa ja on sitoutunut antamaan kaikille hakijoille palautteen hakemuksen saapumisesta ja rekrytointipäätöksistä. ISS:n sähköinen työnhakulomake ja yhdenmukainen tapa rekrytoida huolehtivat siitä, että kaikkia hakijoita kohdellaan tasavertaisesti.

1 000 ISS palkkaa vuosittain noin 1 000 kesätyöntekijää.

ISS noudattaa työhönotossa seuraavia periaatteita:

  • Jokaisessa rekrytoinnissa arvioidaan hakijan soveltuvuus tehtävälle asetettuihin kriteereihin.
  • Hakeminen ISS:lle on aina luottamuksellista eikä hakemustietoja luovuteta ilman hakijan lupaa eteenpäin.
  • Suositukset kysytään vain hakijan luvalla.
  • Hakijoita kohdellaan kunnioittavasti, tasapuolisesti ja luottamuksellisesti läpi rekrytoinnin.

ISS palkkaa vuosittain noin 1 000 kesätyöntekijää ja oli myös vuonna 2015 mukana Vastuullinen kesäduuni -kampanjassa, jonka kuuteen hyvän kesätyön periaatteeseen ISS on sitoutunut:

  • Hyvä hakijakokemus
  • Mielekäs työ
  • Perehdytys ja ohjaaminen
  • Oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus
  • Kohtuullinen palkka
  • Kirjallinen työsopimus ja -todistus

Kesätyötä mediahumussa

Lassi Anttila ja Pia Sundell
Hyvä perehdytys on onnistumisen edellytys kesätyöntekijälle.

Otavamedian toimitalo ei hiljentynyt kesäkuukausinakaan. Näin myös ISS:n hoitamat tukipalvelut toimivat läpi kesän.

Pia Sundell työskenteli mediatalon aulapalvelussa ja postituksessa.

– Tämä oli jo kolmas vuoteni täällä. Viihdyin hyvin, sillä talossa on tosi kiva työilmapiiri ja ihmiset ovat mukavia. Minut otettiin erittäin hyvin vastaan jo ekana kesänä, Pia muistelee.

Lassi Anttila työskenteli lehtivarastossa, jossa säilytetään Otavamedian omia lehtiä.

– Kaikki ovat olleet mukavia minulle. Sain myös uusia tehtäviä tänä kesänä. Työhön perehdytys on onnistumisen edellytys kesätyöntekijälle. Sekä Pia että Lassi ovat tyytyväisiä saamaansa perehdytykseen.

– Sain perehdytystä uusiin asioihin sekä niihin vanhoihin asioihin, jotka olivat päässeet ruostumaan, Pia kertoo.

– Perehdytystä on ollut aina työn ohella sitä mukaa, kun eteen on tullut jotain uutta. Se on toiminut hyvin, Lassi huomioi.

lähde: TöISsä 4/2015


640 ISS työllisti liki 640 taustaltaan työtöntä.

Suurista hakijamääristä huolimatta ISS on nyt ja tulevaisuudessa kasvavien työvoiman saatavuushaasteiden edessä. Siksi ISS haluaa tarjota erilaisia väyliä työelämään myös vastavalmistuneille ja vailla ammatillista koulutusta oleville nuorille, pitkään työtä vailla olleille aikuisille, alan vaihtajille, osatyökykyisille, maahanmuuttajataustaisille sekä oppisopimusopiskelijoille ja -harjoittelijoille. Vuonna 2015 ISS työllisti taustaltaan työttömiä henkilöitä noin 640. ISS:n tavoitteena on olla palvelualan halutuin ja vastuullisin työnantaja.

BlogISSa: Kun siivoojan työ on kutsumus

ISS on palveluntuottaja, jonka kilpailukyky rakentuu osaavien työntekijöiden ammattitaidosta. Siksi henkilöstön terveys, turvallisuus ja työkyky ovat ensiarvoisen tärkeä osa ISS:n johtamisperiaatteita.

Henkilöstön terveys, turvallisuus ja työkyky ovat ISS:lle ensiarvoisen tärkeitä.

ISS:n terveys-, turvallisuus- ja työkykyjohtaminen perustuvat kolmeen periaatteeseen: ennakointiin, seurantaan ja reagointiin. Olennaista on myös tiivis yhteistyö ja yhteisesti sovitut toimintamallit muun muassa työterveyshuollon ja vakuutusyhtiöiden kanssa. Työturvallisuus-, työterveys- ja työkykyasioita koordinoi henkilöstöyksikön TTT-tiimi.

ISS:ssä noudatetaan ISS-konsernin terveys-, turvallisuus- ja ympäristöjohtamisjärjestelmää (HSE Management System) ja ISS Palveluiden toimintajärjestelmää. Järjestelmissä on kuvattu terveys-, turvallisuus- ja ympäristöasioiden hallinta ja kehittäminen. Johtamisjärjestelmät pohjautuvat OHSAS 18001 ja ISO 14001 -standardeihin.

Henkilöstön hyvinvoinnin tukemiseksi ISS:llä on ollut käytössä vuodesta 2012 alkaen sähköinen työturvallisuus-, terveys- ja työkykyjärjestelmä (TTT-järjestelmä). ISS:n tarpeiden mukaan kehitetty TTT-järjestelmä on työkalu ennakoivaan työhyvinvoinnin johtamiseen. Järjestelmän avulla ISS esimiehet reagoivat ajoissa työturvallisuutta tai työkykyä uhkaaviin tekijöihin muun muassa turvallisuushavaintojen tai sairauspoissaoloherätteiden avulla. Järjestelmä on käytössä myös työterveyshuollolla sekä eläke- ja tapaturmavakuuttajilla.


2.4.1 Työhyvinvointiohjelma

Hyvissä Voimissa työhyvinvointiohjelma 2008–2015

ISS:n Hyvissä Voimissa -työhyvinvointiohjelma käynnistettiin vuonna 2008. Ohjelman tavoitteena oli ennakoida henkilöstöön kohdistuvia työterveys- ja työturvallisuusriskejä, lisätä henkilöstön hyvinvointia ja pidentää työuria. Lisäksi tavoitteena oli alentaa työkyvyttömyydestä aiheutuneita kustannuksia sekä lisätä tuottavuutta ja kilpailukykyä.

27 % Sairauspoissaolot ovat vähentyneet 27 prosenttia.

Työhyvinvointiohjelman tulokset 2008–2015

  • ISS palveluiden sairauspoissaolot ovat laskeneet 27 prosenttia
  • Toteutuneiden eläkkeiden kustannukset ovat laskeneet 58,8 prosenttia
  • Eläkemaksuluokka on vakiintunut tasolle 3–5
  • Keskimääräinen eläköitymisikä on noussut 60 vuodesta 62,7 vuoteen
  • Henkilöstötyytyväisyys eNPS on kasvanut (2011–2015) neljästä 35:een
  • Tapaturmataajuus (LTIF) on puolittunut 2008–2015 välisenä aikana

Työhyvinvointiohjelma 2016–2018

Hyvissä voimissa -työhyvinvointiohjelma tukee ISS:n visiota johtamalla ja tukemalla henkilöstön hyvinvointia, osaamista ja kykyä palvella asiakasta. Visio, maailman paras palveluyritys, tavoitetaan olemalla yksilötasollakin yksi parhaista.

Jokaisella ISS:läisellä on vastuu pitää huolta omasta hyvinvoinnista ja työturvallisuudesta. Työhyvinvointi koostuu hyvinvoivista yksilöistä, voimaa antavasta, osallistavasta johtamisesta sekä turvallisesta työstä ja työympäristöstä. Vastuullisena työnantajana henkilöstön työkyvyn tukeminen läpi työuran on tärkeää.

Painopisteinä vuodelle 2016 ovat henkilökunnan oman liikunta-aktiivisuuden lisääminen, turvallisuushavaintojen lisääminen työtapaturmien ehkäisemiseksi sekä perehdytyskäytänteiden parantaminen.

Työhyvinvoinnin tasoa seurataan myös HEHKU-henkilöstökyselyn tuloksien, henkilöstön vaihtuvuuden sekä henkilöstötuottavuuden avulla.

Lisäksi laaditaan vuosittaiset työturvallisuus-, terveys- ja työkykysuunnitelmat. Toimintaa ohjaavat myös työsuojelun ja työterveyshuollon toimintaohjelmat.

Sairauspoissaolot

Sairauspoissaolot ovat alentuneet merkittävästi. Keinoina ovat olleet muun muassa tehokkaat työkalut ja prosessit, kuten työturvallisuus-, terveys- ja työkykyjärjestelmä ja varhaisen tuen malli.

Sairauspoissaolot (%)

Sairauspoissaolot

Sairauspoissaolot ovat alentuneet merkittävästi – keinoina mm. tehokkaat työkalut ja prosessit, kuten työturvallisuus-, terveys- ja työkyky -järjestelmä ja varhaisen tuen malli.



2.4.2 Työterveyshuolto

ISS:n esimiehet ja työterveyshuollon tiimit ovat tehneet pitkäjänteistä ja suunnitelmallista työterveyshuoltoyhteistyötä. Työterveyshuollossa painopiste on ennaltaehkäisevässä toiminnassa. Ennaltaehkäisevällä työterveyshuollolla on onnistuttu pidentämään työuria ja vähentämään sairauspoissaoloja.

Varhaisen tuen malli on aktiivisessa käytössä ja siinä on apuna ISS:n oma TTT-järjestelmä. Toimenpiteinä ovat olleet muun muassa esimiesten toteuttamat puheeksiottokeskustelut, työn keventämiset, työtehtävien muutokset, osasairauspäivärahan käyttö ja kuntoutuskurssit. Tavoitteena on ollut työssä jatkaminen ja työelämässä pysyminen terveydellisistä rajoitteista huolimatta.

Työhyvinvoinnin johtaminen on ennakointia, reagointia ja seurantaa.

ISS:n työterveyshuollon toimintaa kehitetään jatkuvasti. Vuonna 2015 otettiin käyttöön työterveyshuollon palvelunumero koko henkilökunnalle. Tämän palvelunumeron kautta henkilöstö saa asiantuntevaa neuvontaa ja ohjausta sekä ajanvarauksen. Lisäksi eläkevakuuttajien, työterveyshuollon ja ISS:n henkilöstöhallinnon kanssa on kehitetty yhteisiä tehokkaita toimintamalleja. ISS:n työterveyshuollon toimintaa arvioitiin ulkopuolisen toimijan kautta ja kehityskohteeksi nousi muun muassa pitkäaikaissairaiden hoidon jatkuvuuden turvaaminen.

Kuntoutuksesta avaimet itsestä huolehtimiseen

Ilpo Kaulio rutistaa kuvan keskellä Kiipulan kuntoutuskeskuksessa Janakkalassa. Kuva: Tapio Vanhatalo

Ilpo Kaulio rutistaa kuvan keskellä Kiipulan kuntoutuskeskuksessa Janakkalassa. Kuva: Tapio Vanhatalo

Kun oma asenne ja motivaatio ovat kohdallaan, voi päästä pitkälle kuntonsa kohentamisessa ja saada uutta potkua arkeen. Tämän ovat huomanneet Kiipulan kuntoutuskeskuksessa ASLAK-kuntoutukseen osallistuneet.

– Kuntoutusjaksoilla olen saanut kipinän harrastaa entistä monipuolisemmin liikuntaa, porilainen ilmastointihuoltoasentaja Timo Porri sanoo.

Kiinteistöhoitaja Kimmo Salmela on Timon kanssa samaa mieltä. Kuntoutuksen myötä miehen arkisiin kuvioihin kuuluu sählyn ja sauvakävelyn lisäksi kahvakuula.

Tuore kävelytesti osoittikin, että kaikkien osallistujien tulokset olivat parantuneet.

Kiinteistöpuolen pääluottamusmiehen Ilpo Kaulion tavoitteena oli kunnon kohottamisen ohella saada kuntoutuksesta eväitä stressinhallintaan ja työssä jaksamiseen.

ISS:n henkilöstön terveydestä huolehditaan.

– Olen ollut töissä huomattavasti virkeämpi, kun aloitin liikunnan harrastamisen vuosi sitten, Ilpo myhäilee tyytyväisenä.

Kuntoutuksessa käsitellään myös paljon erilaisia työasioita ja työergonomiaa sekä työssä jaksamiseen liittyviä seikkoja. ISS:n kuntoutusryhmästä huolehtivaan tiimiin kuuluvat ryhmänohjaajana toimivan fysioterapeutin lisäksi työelämäasiantuntija, psykologi ja lääkäri.

Kimmo pitää erityisen hyvänä asiana sitä, että fyysisen lisäksi myös psyykkinen puoli huomioidaan kuntoutuksessa.

– Ryhmässä on pohdittu mielenterveysasioita yhtä lailla kuin kunkin toimintaa työergonomian suhteen. Olemme saaneet todella hyviä vinkkejä, mutta jokainen on itse vastuussa niiden toteuttamisesta, Kimmo muistuttaa.

lähde: TöISsä 4/2015


Työkykyä tukemassa

Työkykyjohtaminen on luonteva osa päivittäisjohtamista; varhaista tukemista ja välittämistä.

ISS:n Makua ja Mukavuutta lounasravintolan ravintolapäällikkö Sari Oksaselle työkykyjohtaminen on luonteva osa päivittäisjohtamista; varhaista tukemista ja välittämistä. Sari pyrkii omassa toiminnassaan ennakoimaan työkyvyn haasteita. Hyvä ja menestyksellinen työkykyjohtaminen on käytännössä sitä, että henkilöstöstä välitetään, ja työolosuhteisiin sekä työtapoihin kiinnitetään erityistä huomiota. Lisäksi reagoidaan kun on sen aika esimerkiksi puheeksioton ja erilaisten työjärjestelyiden kautta. Sarin lähtökohta on se, että hän tukee henkilöstön työkykyä niin kauan kun se vaan on mahdollista.

Sarin mukaan hyvä työkykyjohtaminen edellyttää hyvää yhteistyötä muiden kollegoiden ja työterveyshuollon kanssa. Sarilla on hyvät ja mutkattomat välit työterveyshuollon kanssa, niin työterveyshoitajan, -lääkärin kuin työfysioterapeutin kanssa. Esimiehen esimerkillinen toiminta vaikuttaa positiivisesti koko työyhteisön hyvinvointiin, ja se näkyy Sarin tiimissä hyvinä työhyvinvointi-eli HEHKU-tuloksina.

Mintun, 38 vuotta, tapaus on esimerkki työkykyjohtamisesta:

Minttu 38v on työskennellyt ISS Palveluissa reilun viiden vuoden ajan henkilöstöravintolassa kokkina. Mintulle tuli pitkäaikainen tuki- ja liikuntaelinvaiva, jonka takia hänelle tuli sairauspoissaoloja. Oireet palasivat aina takaisin sairausloman jälkeen. Työkykyneuvottelussa pohdittiin yhdessä työterveyshuollon ja esimiehen kanssa keinoja työtehtävän muokkaamiseen. Mintun töitä muokattiin niin, että hän pystyi työskentelemään osa-aikaisesti osasairauspäivärahan turvin kunnes pääsi tähystysleikkaukseen.

Toimenpiteestä aiheutuneen sairauspoissaolon jälkeen Minttu yritti pärjätä muokatussa työssään, mutta se tuotti vaikeuksia. Tässä vaiheessa ISS:n oma työhönvalmentaja tuli kuvioon mukaan ja työterveysneuvottelussa päädyttiin hakemaan eläkevakuutusyhtiön ammatillista kuntoutusta uusiin tehtäviin. Työkokeilun avulla Minttu pääsi ISS:n asiakasyritykseen uusiin työtehtäviin asiantuntijaksi.



2.4.3 Työkykyä edistäviä hankkeita

Vuoden 2015 aikana ISS panosti esimiesten omaan hyvinvointiin, työkyky- ja työturvallisuusjohtamiseen sekä oman työhyvinvoinnnin edistämiseen.

Vuoden 2015 hankkeita:


Esimiestyön tukeminen

Usealla palvelualueella toteutui esimiesten ryhmävalmennus. Tämän ryhmävalmennuksen avulla panostettiin esimiesten omaan hyvinvointiin, sillä hyvällä esimiestyöllä voidaan vaikuttaa sekä työn tuloksekkuuteen että työntekijöiden työhyvinvointiin. Pienryhmissä tapahtuvan, valittuihin teemoihin painottuvan valmennuksen tavoitteena oli lisätä tietoa omaan ja yhteisön hyvinvointiin sekä hyviin työhyvinvoinnin johtamiskäytäntöihin liittyvistä asioista. Samalla esimiehet saivat vertaisryhmässä jakaa parhaita käytäntöjä laadukkaan esimiestyön ylläpitämisessä ja lisäämisessä. Hyvien palautteiden pohjalta näitä esimiesten ryhmävalmennuksia jatketaan.

Johdon kiitos onnistu­neesta Kick Off -hyvin­vointipäivästä osallistu­neille: ”Uskomme, että panos­tamal­la henkilös­töömme lisäämme jak­samista, motivaatiota, yhteishenkeä, työn laa­tua ja sitä kautta myös asiak­kaan tyytyväi­syyttä.”

Palveluohjaajien työtapavalmennus

Siivouksen palveluohjaajille on ollut jo jonkin aikaa tarjolla eri paikkakunnilla ryhmissä tapahtuvaa työtapaohjausvalmennusta. Työtapaohjausvalmennuksen tavoitteena on saada ergonomia osaksi siivoustyön ammattitaitoa. Näiden valmennusten avulla pyritään saamaan ergonomisten työtapojen hallinta käytäntöön ja ergonomiaohjaustaitojen edistäminen. Nämä valmennukset on koettu tärkeinä keinoina ennaltaehkäistä yksipuolisia työliikkeitä sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksia.

Yötyön erikoisosaajat

Elintarvikesiivouksen työhyvinvointihankkeeseen osallistui noin 130 henkilöä, joista noin 90 henkilöä oli yötyössä. Hanke käynnistettiin syyskuussa 2015 koko yksikön henkilöstön työhyvinvointipäivällä. Hanke sisälsi hyvinvointikyselyn sekä erilaisia mittauksia liittyen muun muassa uneen, palautumiseen ja ruokailutottumuksiin. Kartoitusten perusteella henkilöstöä valmennettiin tietoiskuin eri tavoitteiden mukaisin aihealuein ja ryhmäliikuntaohjauksilla.

Työhyvinvointiohjelman tavoitteena on kehittää ja edistää seuraavia asioita:

  • Työturvallisuutta edistetään lisäämällä tietoutta ja käytännön harjoitteita, tasapaino- ja lihashuoltoharjoittelua
  • Uni-vireystilan tasapaino – vaikutus palautumiseen sekä keskittymiseen ja sitä kautta yleiseen hyvinvointiin ja työturvallisuuteen
  • Ergonomia ja elpymisliikunta osaksi ammattitaitoa
  • Ravintotietous: energian ja nesteen vaikutus keskittymiskykyyn

  • SISKO ON ISS:N PITKÄAIKAINEN SIIVOOJA, JONKA POISSAOLOT OVAT VIIME AIKOINA LISÄÄNTYNEET.

    Sisko 1 Sisko 1

    ISS:n kilpailukyky koostuu osaavien työntekijöiden ammattitaidosta. Siksi henkilöstön terveys, turvallisuus ja työkyky ovat ensiarvoisen tärkeitä. Hyvissä Voimissa -työhyvinvointi-ohjelman tavoitteena on ennakoida työturvallisuusriskejä, lisätä henkilöstön terveyttä ja hyvinvointia sekä pidentää työuria.

  • ESIMIES PYYTÄÄ SISKON KESKUSTELEMAAN TYÖKYVYSTÄ JA TYÖTEHTÄVISTÄ.

    Sisko 2 Sisko 2

    Jatkossa seurataan, riittääkö työkohteen vaihto vai tarvitaanko lisätoimia, kuten esimerkiksi uudelleensijoittamista tai kouluttamista fyysisesti vähemmän kuormittavaan työhön.

  • PALAUTEKESKUSTELU TUOTTAA TULOSTA JA SISKO ON TAAS TYÖN TOUHUSSA.

    Sisko 3 Sisko 3

    ISS:n strategian mukaisesti palvelumme tehokkuus perustuu voimaa antavaan johtajuuteen. Henkilöstölle pyritään tarjoamaan alan paras tuki ja parhaat toimintaedellytykset onnistua työssään.

 / 


2.4.4 Henkilöstötyytyväisyyskysely HEHKU

HEHKU-henkilöstökysely on ISS Palveluiden koko henkilöstöä koskeva vuosittain toteutettava työyhteisötutkimus. HEHKU-kyselyssä jokaisella on mahdollisuus antaa palautetta liittyen omaan työhön, työyhteisöön, esimieheen sekä ISS:ään. Saadut tulokset ja niistä johdettavat kehittämistoimenpiteet käydään läpi sekä koko organisaation tasolla että tiimikohtaisesti ja kukin tiimi laatii itselleen kehittämissuunnitelman.

Vuonna 2015 kysely toteutettiin toistamiseen täysin digitaalisesti. Henkilöstö vastasi sähköiseen kyselyyn. HEHKU:n 2015 vastausprosentti oli 70 prosenttia, mikä on korkein vastausprosentti ISS:n yli 10-vuotisessa henkilöstötyytyväisyyskyselyiden historiassa (vuonna 2014 64 prosenttia).

70 % HEHKU:n vastausprosentti oli 70.

Työ tekijäänsä kiittää

Jari Karjalainen ja Niina Yli-Seppälä

Niina Yli-Seppälän tiimi antoi hyvät palautteet esimiehelleen. Jari Karjalainen oli mukana purkamassa kyselyn tuloksia tiimin kanssa. Kuva: Tommi Tuomi.

HEHKU-henkilöstökysely antaa arvokasta tietoa siitä, miten ISS Palveluiden henkilöstö viihtyy työssään.

– Vuoden 2014 HEHKU-kyselyn tuloksista paljastui monta myönteistä asiaa. Henkilöstön työmotivaatio oli hyvällä tasolla. Lisäksi enemmistö vastaajista oli valmis suosittelemaan ISS:ää hyvänä työnantajana, kertoo ISS:n henkilöstöjohtaja Sirpa Huuskonen.

– Tärkeintä meille yrityksenä on, että henkilöstö tuntee ylpeyttä työstään. Meidän tehtävämme on oman työn arvostuksen nostaminen. Esimiehet voivat auttaa tiimejään näkemään, mitä konkreettista hyötyä heidän työstään on asiakkaalle, Sirpa sanoo.

Palveluesimies Nina Yli-Seppälän tiimi antoi erittäin hyvät palautteet HEHKU-kyselyssä. Poikkeuksellisen moni hänen tiimiläisistään olisi valmis suosittelemaan ISS:ää työpaikkana.

Tärkeintä on, että henkilöstö tuntee ylpeyttä työstään.

– Minua pidetään helposti lähestyttävänä ja oikeudenmukaisena esimiehenä. Olen ylpeä työntekijöistäni, joista kaikki ovat erittäin sitoutuneita työskentelemään ISS:llä, sanoo Nina.

Nina purki kyselyn tuloksia yhdessä tiiminsä kanssa.

– Haasteita on tiimissämme aina käsitelty sekä pienissä ryhmissä että yksilötasolla, kertoo Ninan kanssa tiivistä yhteistyötä tekevä palveluohjaaja Jari Karjalainen.

– Keskustelujen jälkeen aloimme kiinnittää huomiota asioiden sujumiseen. HEHKU-kysely antaa hyödyllistä tietoa jokaiselle osapuolelle, eli ISS:lle, työnjohdolle sekä työntekijöille, Jari sanoo.

lähde: TöISSä 1/2015


Työntekijöiden työmotivaatiota ja työkyvykkyyttä mittaavien kysymysten avulla arvioidaan työntekijöiden sitoutuneisuutta. Vuoden 2015 HEHKU-kyselyn tulokset osoittivat, että suurin osa työntekijöistä kokee pystyvänsä tekemään työnsä hyvin sekä ovat motivoituneita työn tekemiseen. Vuonna 2015 sitoutuneisuustulos säilyi ennallaan, ollen 4,4 (asteikolla 1 huonoin – 5 paras). Henkilöstön pysyvyyttä kuvaava tulos pysyi niin ikään samana kuin edellisvuonna: 81 prosenttia työntekijöistä ilmoitti haluavansa jatkaa työskentelyä ISS:llä. NPS-tulos, joka kuvaa miten henkilöstö suosittelee ISS:ää työpaikkana muille, nousi huimasti edellisestä vuodesta. 2015 NPS oli 35.

Edellisvuoden tapaan HEHKU-kyselyyn vastanneet toivoivat vuonna 2015 parannusta mahdollisuuksiinsa edetä työssään tai vaihtaa työtehtäviä. Vastaajat kokivat myös vuorovaikutuksen oman esimiehensä kanssa kehittämiskohteena.

4,4 Henkilöstön sitoutuneisuus HEHKU-kyselyssä oli 4,4 / 5.


2.4.5 Työturvallisuus

Tapaturmien määrä ja tapaturmataajuus (LTIF) laskivat edelleen vuoden 2015 aikana. Kolmannes tapaturmista johtuu liukastumisista ja kaatumisista työssä ja työmatkalla. Panostukset vuonna 2012 aloitettuun liukkauden hallinta -ohjelmaan jatkuvat edelleen. Liukastumisista aiheutuneita tapaturmia on vähennetty mm. kustantamalla henkilöstön pyöriin nastarenkaita ja kenkiin liukuesteitä. Liukkauden hallinta -ohjelmaa päivitettiin vuonna 2015 koskemaan myös toimihenkilöitä. Vuoden 2015 aikana toteutettiin turvallisuushavaintokampanja, jonka tavoitteena oli ennakoida työhön ja työkohteeseen liittyviä riskejä ja vaaroja. Lisäksi vuonna 2015 jatkettiin työturvallisuusvalmennus -ohjelmaa.

Koko henkilöstöä koskevat työturvallisuusvalmennukset aloitettiin vuonna 2014, jatkuen vuonna 2015. Yhteensä työturvallisuusvalmennuksiin on osallistunut yli 1 400 henkilöä. Tulokset valmennuksen vaikuttavuudesta ovat olleet hyviä; muun muassa vakavat tapaturmat ovat lieventyneet, tapaturmattomuusjaksot pidentyneet sekä työtapaturmista johtuvat poissaolot lyhentyneet.

1 400 Työturvallisuusval­mennuksiin on osal­listunut yli 1 400 henkilöä.

ISS:n Palveluiden toimintaa ohjaa globaali Suunta 100 -visio.

Suunta 100 -visio

ISS:n työterveys-, työturvallisuus- ja ympäristövision nimi on Suunta 100. ISS pyrkii olemaan numero 1 omalla alallaan ja haluaa, että ISS tunnistetaan alan johtavaksi toimijaksi työterveys-, työturvallisuus- ja ympäristöasioissa. Vakavien tapausten ja työtapaturmien määrä ISS:n työpaikoilla on nolla ja työpaikoilla ei satu yhtään työtapaturmapohjaista kuolemantapausta.

ISS:n tavoitteena on olla tapaturmaton työpaikka, jonka vuoksi jatkossakin panostetaan koko henkilöstön turvallisuusosaamisen lisäämiseen ja työturvallisuuden kehittämiseen.

Turvallisuushavaintojen määrä nousi vuodesta 2014 vuoteen 2015 +268 prosenttia.

Vuonna 2015 ISS toteutti esimerkiksi seuraavia työturvallisuustoimenpiteitä Nolla tapaturmaa -tavoitteen saavuttamiseksi:

  • Turvallisuushavainto-kampanja
  • Työturvallisuusjohtamisen valmennukset
  • Turvavartti-käytäntö

Vuonna 2015 toteutettiin turvallisuushavaintokampanja, jonka tavoitteena oli saada ISS:n henkilöstö ymmärtämään turvallisuushavaintojen tärkeyttä, toimintatapaa ja kuinka yhteisten työpaikan työturvallisuutta kehitetään. Kampanjan aikana tehtiin viidennes koko ISS Palveluiden vuoden 2015 turvallisuushavaintojen määrästä.

Turvallisuuskampanjalla tulosta

Kampanja-aikana tehtiin yhteensä 1 289 turvallisuus­havaintoilmoitusta.

ISS:llä vietettiin turvallisuushavaintokampanjaa kesäkuun alusta elokuun loppuun. Kampanjan tavoitteena oli tuoda turvallisuushavaintokäytäntöä tutuksi ja muistuttaa havaintoilmoitusten tarkoituksesta ja tärkeydestä.

Kampanja-aikana tehtiin yhteensä 1 289 havaintoilmoitusta, mikä oli noin kolmannes koko alkuvuoden ilmoituksista.

Voidakseen olla mukana arvonnassa osallistujan tuli tehdä kaksi ilmoitusta ja niihin korjaava toimenpide-ehdotus. Nämä kriteerit täytti 152 osallistujaa, ja he tekivät yhteensä 445 havaintoa. Arvonnan voitto meni SSAB-asiakkuuteen Raaheen.

Asiakkuusjohtaja Nina Ranuan mukaan voitto meni oikeaan paikkaan, koska asiakkuudessa tehdään aktiivisesti turvallisuushavaintoja.

lähde: TöISSä 5/2015


Työturvallisuusvalmennuksien vaikuttavuus erinomainen

ISS:llä käynnistettiin vuonna 2014 uudentyyppinen työturvallisuuskulttuurin kehittämiseen liittyvä valmennus ja tätä valmennusta jatkettiin vuonna 2015. Valmennuksien vaikuttavuus oli erittäin hyvää ja tätä toimintakulttuuria jatketaan edelleen.

Turvavarttikäytäntöä vahvistettiin vuonna 2015. Turvavartti on globaali käytäntö ISS:llä ja joka kuukausi oli kaksi erilaista teemaa, joita esimiehet käsittelivät henkilöstön kanssa. Turvavarttiteemoihin liittyen tehtiin myös neljä erilaista videota. Teemoina oli ajankohtaisia asioita työturvallisuudesta, työterveydestä, työkyvystä ja ympäristöasioista.

Turvavarttien määrä nousi vuodesta 2014 vuoteen 2015 +529 prosenttia.

Näiden toimintojen vaikutuksesta ISS Palveluiden työturvallisuuskulttuuri on kehittymässä nykyistä proaktiivisempaan suuntaan. ISS:llä uskotaan, että turvallisuus on keskeinen arvo jokaiselle ISS:läiselle ja asiakkaalle. ISS:llä halutaan varmistaa, että kaikessa toiminnassa jokainen ajattelee itseään, kollegoitaan, asiakkaitaan ja muita, jotta kaikki voivat palata kotiin turvallisesti joka päivä.

Henkilöstö on ISS:n tärkein voimavara. Siksi ISS:llä henkilöstön osaamista ja ammattitaitoa arvostetaan ja siihen myös panostetaan huomattavasti. Osaamisen kehittyminen vaikuttaa myönteisesti henkilöstön työmotivaatioon, työviihtyvyyteen ja alan arvostukseen. ISS:n koulutustarjonta kattaa monipuolisesti niin perusammatillisen osaamisen, tutkintotavoitteisen koulutuksen kuin esimiestyötä, johtamista ja asiantuntijatyötä kehittäviä valmennuksia. Lisäksi ISS tukee ja kannustaa henkilöstöään kehittymään muun muassa urakierron ja työssä oppimisen avulla.

ISS:llä henkilöstön osaamista ja ammattitaitoa arvostetaan ja siihen myös panostetaan huomattavasti.

Koulutus- ja valmennusohjelmien tavoitteena on varmistaa henkilöstön osaamisen korkea taso, ISS:n strategian toteutuminen sekä asiakaslupausten lunastaminen. Tahtotila olla maailman paras palveluyritys syntyy pitkäjänteisellä kehitystyöllä ja kyvyllä mukautua muutoksiin, sekä jokaisen sitoutumisella yhteisen tavoitteen mukaisesti.

Osaamisen kehittämisestä vastaa keskitetysti ISS:n henkilöstöyksikkö yhdessä liiketoiminnan ja muiden tukiyksiköiden kanssa. Yhteistyö muiden ISS-maiden kanssa on jatkuvaa ja esimerkiksi asiakkuuksien ja johtamisen kehittämisen valmennusohjelmat kehitetään yhteistyössä usean ISS-maan kesken. Näin varmistetaan laaja osaamisen hyödyntäminen eri maiden kesken sekä huolehditaan siitä, että parhaat käytännöt eri maiden välillä jalkautuvat jokaisen käyttöön. Kansainvälisistä, konsernin sisäisistä koulutusohjelmista vastaa ISS University.

Uusi ura löytyi kokeilemalla

Joanna Pahl
”Kannatti osallistua koulutukseen.”

27-vuotias Joanna Pahl on ehtinyt tehdä monenlaista työtä elämänsä varrella. Ansioluettelosta löytyy esimerkiksi vesiliikunnan ohjaajan tehtäviä, siivousalan töitä ja keittiöapulaisen tehtäviä. Lisäksi hänellä on merkonomin paperit.

Joanna on aina pitänyt käsillä tekemisestä ja nikkaroinnista, minkä vuoksi hän kiinnostui suorittamaan kiinteistöpalvelujen perustutkinnon. Koulutus yhdistää teoriaa ja käytäntöä sopivassa suhteessa.

Edelliset työtehtävät eivät ole Joannasta tuntuneet riittävän monipuolisilta. Kiinteistöpalveluissa haasteita sen sijaan riittää.

– Kiinteistöhoitajan tilanne voi muuttua nopeasti. Saatan olla keräämässä lehtiä pois pihalta, kun vesivuoto yllättää.

Joanna oli suorittamassa työharjoitteluaan ISS Palveluissa, kun esimies kysyi tämän halusta työllistyä oppisopimuksen kautta. Joanna ei kauaa miettinyt.

– En uskonut työllistyväni näin nopeasti. Kannatti osallistua koulutukseen, Joanna iloitsee.

lähde: TöISSä 2/2015

Tutkintokoulutus pätevöittää ammattiin

Tärkeintä on, että henkilöstö tuntee ylpeyttä työstään.

Työn ohella opiskeltava ammattitutkinto ja oppisopimuskoulutus tukevat kiinteistöhoitaja Teemu Männyn ammatillista kehitystä.

Aiemmin rakennusalalla työskennellyt Teemu Mänty tuli ISS:n kiinteistön ylläpitopalveluihin kiinteistönhoitajaksi vuoden 2014 alussa. Hän oli kuullut ISS:llä aukeavasta oppisopimuspaikasta, jossa voisi työn ohella suorittaa toisen asteen tutkinnon. Oppisopimus allekirjoitettiin, ja opinnot Amiedussa alkoivat kahden kuukauden kuluttua.

– Opiskelen kiinteistöpalvelujen ammattitutkintoa. Tutkinto pätevöittää minut hoitamaan kiinteistöjä ja vastaamaan niiden talotekniikasta. Valmistuttuani saan ammatillisen pätevyyden, 22-vuotias Teemu kertoo.

– Työn ohella opiskeleminen sopii minulle. Parasta opiskelussa on se, että teoria ja käytäntö tukevat toisiaan. Koulussa saan tietoa, jota voin soveltaa käytäntöön omassa työssäni.

Teemu uskoo ammattitutkinnon avaavan hänelle monta ovea tulevaisuudessa.

lähde: TöISSä 4/2015



2.5.1 Perehdyttäminen ja työn opastus

Huolellisen perehdyttämisen kautta ISS tarjoaa henkilöstölle hyvät eväät työn aloittamiseen. Perehdyttämisen sisällöstä sekä perehdytysmenetelmistä vastaa henkilöstöyksikkö laatimalla valtakunnalliset perehdytysohjelmat ja seuraamalla niiden suorittamista. ISS-konsernissa on määritelty globaalisti, mitä esimerkiksi esimiesperehdytys pitää minimitasolla sisällään. Perehdytystä on uusittu vuonna 2015 sen mukaisesti.

Huolellisen perehdyttämisen kautta ISS tarjoaa henkilöstölleen hyvät eväät työn aloittamiseen.

Tuote-, palvelu- ja asiakaskohtaisista perehdytyssisällöistä vastaa kehitysyksikkö yhdessä liiketoiminnan ja henkilöstöyksikön kanssa. Esimies vastaa siitä, että uusi työntekijä perehdytetään sovitun prosessin mukaisesti. Vakituisten uusien henkilöiden lisäksi on perehdytettävä myös määräaikaiset työntekijät, harjoittelijat, tehtävistä toiseen vaihtavat, pitkiltä vapailta palaavat henkilöt sekä vuokratyöntekijät. Perehdytys koostuu yritykseen, työtehtävään ja asiakkuuteen perehdyttämisestä. Perehdytyksen toteutuminen dokumentoidaan, ja perehdytysten toteutumista seurataan yritys- ja liiketoimintayksikkötasoilla säännöllisesti.

Vuonna 2015 Company Dayhin osallistui ISS Palvelut Oy:n noin 80 johtajaa kaikilta liiketoiminta-aloilta sekä kehitys- ja tukiyksiköstä. He työskentelivät asiakkaiden luona siivous-, kiinteistön ylläpito-, turvallisuus-, ruokailu- ja tukipalveluiden tehtävissä ympäri Suomea.

Huolellisen perehdyttämisen kautta ISS tarjoaa henkilöstölleen hyvät eväät työn aloittamiseen.
Vuonna 2015 Company Dayhin osallistui noin 80 johtajaa kaikilta liiketoiminta-aloilta.

Company Day on ISS:n globaali hanke, jossa esimiehiä rohkaistaan työskentelemään jossakin konsernin 200 000 asiakastoimipaikasta yhdessä asiakasta lähellä työskentelevien kollegoiden kanssa. ISS:n Company Day -päivän tarkoituksena on saada aiempaa selkeämpi käsitys asiakkaiden liiketoiminnasta, ymmärtää entistä paremmin asiakkaiden tarpeita sekä saada ensi käden tietoa asiakasorganisaatioista työskentelemällä tiimien kanssa asiakasta lähellä. Päivän tarkoituksena on myös muistuttaa esimiehiä heidän roolistaan johtajana.


2.5.2 Jatkuva kehittyminen

Koulutus- ja valmennusohjelmien suunnittelu pohjautuu yrityksen strategiaan, työtehtävien edellyttämiin osaamisvaateisiin, asiakkaiden kanssa tunnistettuihin kehittämiskohteisiin sekä kehityskeskusteluissa ja henkilökohtaisissa keskusteluissa esille tulleisiin tarpeisiin.

Kehityskeskustelut ovat olennainen osa ISS:n henkilöstöjohtamista, ja niiden toteutumista ja laatua seurataan kaikilla organisaatiotasoilla. Kehityskeskusteluilla on vahva historia ISS:llä, ja niitä on toteutettu eri muodoissaan jo kaksikymmentä vuotta.

Koko ISS:n henkilöstön kanssa käydään kehityskeskustelut.

Koko henkilöstö kuuluu kehityskeskusteluiden piiriin. Niiden tärkeänä tehtävänä on vahvistaa henkilöstön sitoutumista, motivaatiota sekä kyvykkyyttä suoriutua työtehtävistä. Kehityskeskustelut ovat tärkeä ja olennainen kulmakivi henkilöstön vuosikellossa. Näin pyritään varmistamaan, että jokainen tietää odotukset ja tavoitteet omalle työtehtävälleen sekä päästään rauhassa keskustelemaan myös henkilökohtaista kehittymistä, työssä jaksamista sekä hyvinvointia koskevista teemoista. Työntekijöille kehityskeskustelut pidetään vähintään kerran vuodessa. Toimihenkilöiden osalta kehityskeskustelut käydään kaksi kertaa vuodessa. Lisäksi panostetaan kuukausittain tapahtuviin, kahdenkeskisiin esimiehen ja alaisen välillä käytäviin keskusteluihin päivittäisiin työtehtäviin liittyen.

  • ISMO PÄÄTTÄÄ HAKEA ISS:LTÄ KIINTEISTÖNHOITAJAN TÖITÄ.

    Ismo 1 Ismo 1

    Yhtenä Suomen suurimmista yksityisistä työnantajista ISS on mukana rakentamassa suomalaista yhteiskuntaa, jossa kaikille löytyy työ ja jossa jokaisella on oikeus hyvään työpaikkaan. Sähköinen työnhakulomake ja yhdenmukainen tapa rekrytoida varmistavat hakijoiden tasapuolisen kohtelun.

  • ISMO PÄÄSEE HAASTATTELUUN.

    Ismo 2 Ismo 2

    ISS:n tavoitteena on olla palvelualan halutuin ja vastuullisin työnantaja. Työhön valitaan vain sellainen työntekijä, joka soveltuu kyseiseen työhön. Jokainen työntekijämme saa kirjallisen työsopimuksen ja -todistuksen ja heille maksetaan vähintään työehtosopimuksen mukaista palkkaa ajallaan.

  • TYÖ ALKAA PEREHDYTYKSELLÄ.

    Ismo 3 Ismo 3

    Jokainen uusi työntekijä perehdytetään koeaikana työhönsä. Perehdytyksessä kerrotaan ISS:stä, sen eettisistä periaatteista ja arvoista, työturvallisuusasioista ja turvallisuussäännöistä, yritysturvasta ja ympäristönäkökulmista sekä tietenkin omasta työtehtävästä. Työntekijä saa allekirjoitettavan perehdytyskortin, johon on listattu kaikki asiat. Työntekijä käy myös aina työhöntulotarkastuksessa.

  • KOEAJAN PÄÄTTEEKSI PIDETÄÄN PALAUTEKESKUSTELU.

    Ismo 4 Ismo 4

    ISS kannustaa työntekijöitään kouluttautumaan ja kehittämään taitojaan sekä yrityksen sisäisissä koulutuksissa että ammatillista koulutusta tarjoavissa oppilaitoksissa. Ammatillisen osaamisen lisäksi ISS:llä panostetaan esimerkiksi asiakaspalvelu-, talous- ja tiimityötaitojen kehittämiseen sekä työturvallisuuskoulutukseen.

 / 

Matkalla maailman parhaaksi

Vuonna 2015 jatkettiin panostuksia palvelukulttuurin muutokseen muun muassa asiakkuusjohtamiseen sekä erinomaiseen asiakaspalvelukokemukseen tähtäävillä ohjelmilla. Painopisteenä on edelleen ollut Service with a Human Touch -koulutuskokonaisuus. Ohjelman kautta henkilöstöä valmennetaan erinomaisen asiakaspalvelukokemuksen tuottamiseen ja asiakkaalle luvatun arvolupauksen toteuttamiseen. Asiakaskokemus, joka syntyy arjen palvelutilanteissa, on kaiken keskiössä. Jokaisella ISS:läisellä on tärkeä rooli erinomaisen palvelukulttuurin lähettiläinä. Vuonna 2015 koulutuksiin osallistui 1 046 työntekijää ja toimihenkilöä. Viimeisen parin vuoden aikana on koulutettu 2 340 henkeä, joista esimiehiä ja toimihenkilöitä on ollut 413 sekä työntekijöitä 1 964 henkeä.

BlogISSa: Jotta tulevista sukupolvista tulee meitä parempia ihmisiä


2.5.3 Tutkintotavoitteinen koulutus

Ammatillisen osaamisen kehittämisen tavoitteena on varmistaa henkilöstön oikeanlainen osaaminen asiakkaiden ja oman työtehtävän tarpeisiin. Ammatillisen koulutuksen vuosittaiset tavoitteet hyväksytään konserniyhteistyöryhmässä, jossa on niin ylimmän johdon kuin henkilöstönkin edustus.

147 Vuonna 2015 tutkintoon valmistui 147 henkeä.

Tutkintotavoitteisen koulutuksen vuosittaisena tavoitteena on, että tutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuu vuosittain vähintään 250 henkeä. Vuonna 2015 tutkintoon valmistui 147 henkeä.

Tutkintotavoitteisen koulutuksen ohella henkilöstöä koulutetaan asiakaskohtaisesti räätälöidyin koulutusohjelmin, asiakaspalvelutaidoissa ja palvelukäyttäytymisessä, palvelukonseptin hallinnassa, ympäristöasioissa sekä laadunhallinnassa. Vuosittaisen ammatillisen osaamisen tavoiteasetannassa huomioidaan myös työtehtävien hoitamisessa tarvittavien lupien ja pätevyyksien kouluttaminen. Esimiestaitoja vahvistetaan esimiesten ja johdon valmennusohjelmilla. Luokkahuonekoulutuksen ohella ja tukena koko henkilöstöllä on mahdollisuus suorittaa verkkokursseja.


2.5.4 Investoinnit

Vuonna 2015 ISS:n toimihenkilöt käyttivät koulutukseen yhteensä noin 2 400 päivää eli keskimäärin 2,2 päivää per toimihenkilö ja työntekijät yli 11 400 päivää eli keskimäärin 1,3  päivää per työntekijä.

ISS:llä on käytössään 21 erilaista henkilöstölle suunnattua verkkokoulutusta liittyen perehdytykseen, henkilöstön- ja asiakkuuden johtamiseen, ympäristövastuuseen ja tuotekoulutukseen. Verkkokoulutuksia suoritettiin yhteensä 1 475 kappaletta vuonna 2015. Vuonna 2015 tutkintoon valmistui 147 henkeä.

1 475 1 475 verkkokoulutusta suoritettiin 2015.

Ura syntyy oppimisen halusta

Mari Raita
ISS:llä voi kasvaa uusiin haasteisiin ja työtehtäviin monin tavoin. ISS on muun muassa yksi suurimmista oppisopimuskouluttajista.
Osaamisen kehittyminen tuo mukanaan vastuuta ja lisää työmotivaatiota.

Urapolulla eteneminen vaatii halua kehittyä ja rohkeutta tarttua haasteisiin. ISS Palveluiden kehityspäällikkö Mari Raita aloitti alalla kesätyöntekijänä ja on edennyt vuosien saatossa siivoojasta kehityspäälliköksi.

Valmistuttuaan markkinoinnin tradenomiksi Mari haki sihteerin tehtäviin. Muutaman kuukauden kuluttua esimies tarjosi hänelle siivouspalveluiden myyntineuvottelijan ja -suunnittelijan tehtäviä.

– Vaikka myyntityön haastavat tavoitteet hieman jännittivätkin, päätin kokeilla pärjäämistäni. Vuodeksi kaavailtu pesti venähti lopulta 14 vuoden mittaiseksi, Mari muistelee.

Viitisen vuotta sitten Mari siirtyi myynnistä palvelutuotantoon avainasiakasyksikköön. Sittemmin hän löysi tiensä siivouspalveluiden kehitysyksikköön ja edelleen taloushallintoon.

ISS:llä voi kasvaa uusiin haasteisiin ja työtehtäviin monin tavoin. ISS on muun muassa yksi suurimmista oppisopimuskouluttajista.

– Vuosittain ammatillisen koulutuksen aloittaa noin 250 uutta oppisopimuskoulutettavaa, koulutuspäällikkö Elli Velling tarkentaa.

Urapolkua voi edetä myös kehittymällä asteittain asiantuntijaksi tai työntekijästä palveluohjaajaksi ja palveluesimieheksi.

Osaamisen kehittyminen tuo mukanaan vastuuta ja lisää työmotivaatiota.

Osaamisen kehittyminen tuo mukanaan vastuuta ja lisää työmotivaatiota.

– Osaava ja motivoitunut työntekijä on myös sitoutunut. Myös työnantaja sitoutuu henkilöstöönsä kouluttamalla sitä, toteaa henkilöstön kehittämispäällikkö Sabina Ågren-Hellman.

Mari tietää, että ISS:n kaltaisessa isossa organisaatiossa voi aina halutessaan raottaa uutta ovea ja katsoa, mihin se johdattaa.

– Tarvitaan vain rohkeutta ja halua opiskella uusia asioita silloin, kun mahdollisuus tulee vastaan, hän kannustaa.

lähde: TöISSä 4/2015


Palkitseminen
ISS palkitsee hyväs­tä suoriutumisesta pikapalkkioilla.

ISS:n palkkapolitiikka perustuu työehtosopimusten ja työn vaativuuden mukaiseen palkkaukseen. Toimihenkilöiden ja ylempien toimihenkilöiden osalta käytössä on IPE (International Position Evaluation) -vaativuudenarviointijärjestelmä.

Palkitseminen on tapa huomioida onnistuneet suoritukset. ISS palkitsee hyvästä suoriutumisesta pikapalkkioilla. Perusteena voi olla esimerkiksi yksittäinen hyvä suoritus, kehitys- tai myynti-idean esiintuominen tai asiakkaalta saatu positiivinen palaute. Hyvään esimiestyöhön kannustetaan palkitsemalla vuosittain esimiehiä, jotka saavuttavat HEHKU-henkilöstötyytyväisyyskyselyssä hyvät tulokset. Työturvallisuuteen kannustetaan palkitsemalla yksiköitä tapaturmattomasta jaksosta ja yksittäisiä työntekijöitä kannustetaan pikapalkkioilla tekemään turvallisuushavaintoja.

Hyvään esimiestyöhön kannustetaan palkitse­malla vuosittain esimie­hiä, jotka saavuttavat HEHKU-kyselyssä hyvät tulokset.

BlogISSa: Maailman parasta palvelua rakennetaan palkitsemalla

ISS palkitsi vuonna 2015 työntekijöitään Omena-palkinnolla. Ohjelman tarkoitus on rakentaa asiakaskeskeisempää kulttuuria palkitsemalla henkilöitä, jotka tarjoavat ainutlaatuisia palvelukokemuksia ja auttavat asiakkaita saavuttamaan tavoitteensa. Omena-ohjelman avulla nostetaan esiin esimerkillisiä työkavereita inspiraatioksi muille.

Ohjelman perusta on ”oman omenan löytäminen”. Tällä viitataan oman työn merkityksellisyyden löytämiseen ja sen ymmärtämiseen, miten henkilö voi auttaa asiakasta saavuttamaan omat tavoitteensa. Jokainen Omena-ehdokas palkittiin pikapalkkiolla ja kiitoksella. Rahapalkkion saavia voittajia valittiin joka kuukausi ehdotettujen keskuudesta seitsemän eli yksi jokaisesta ISS:n liiketoimintayksiköstä. Vuoden lopulla valittiin kuukausivoittajien keskuudesta liiketoimintayksikön voittaja, joka sai palkinnoksi iPadin ja jatkoi kilpailemista 5 000 euron arvoisesta ISS Vuoden Omena -palkinnosta. ISS Vuoden Omena -voittaja jatkoi vielä kilpailemaan ISS Globaali Omena -kilpailuun. ISS Vuoden Omena -palkinnon voitti turvatarkastaja Mari Kamu.

Hyvään esimiestyöhön kannustetaan palkitse­malla vuosittain esimie­hiä, jotka saavuttavat HEHKU-kyselyssä hyvät tulokset.

Rohkea asenne toi voiton

Mari Kamu

Kuva: Riikka Hurri

Vuoden 2015 Omena-voittajaksi valittiin turvatarkastaja Mari Kamu Vantaalta. Omena-ohjelma rakentaa asiakaskeskeisempää kulttuuria palkitsemalla henkilöitä, jotka tarjoavat ainutlaatuisia palvelukokemuksia ja auttavat ISS:n asiakkaita saavuttamaan tavoitteensa.

– Mukana oli monta vahvaa ehdokasta. Olin sen takia niin hämmästynyt, kun minun nimeni sanottiin, kertoo turvatarkastaja Mari Kamu voitostaan.

Omena-ohjelma rakentaa asiakaskes­keisempää kulttuuria palkitsemalla henki­löitä, jotka tarjoavat ainutlaatuisia palvelu­kokemuksia ja auttavat ISS:n asiakkaita saavut­tamaan tavoitteensa.

Tiukassa finaalissa voiton ratkaisi Marin rohkea asenne sekä halu murtaa vanhoja toimintatapoja ja tarjota uudenlaisia, asiakkaalle räätälöityjä palvelukokonaisuuksia.

Työssään Mari on saanut mahdollisuuden yhdistää puutarhurin ammattitaitonsa turvatarkastajan työhön. Turvatarkastustyön ruuhka-aikojen ulkopuolella Mari kiertää tarkkailemassa asiakaskohteiden ympäristöä ja tekee tarvittavia korjauksia ilman erillistä työnjohdollista ohjausta.

Mari nauttii työstään ja kokee tarjoavansa asiakkaalle tärkeää palvelua, kun hän pystyy uuden toimenkuvansa myötä tarjoamaan asiakkaan tarvitsemaa palvelua myös niinä hetkinä, jotka aiemmin olivat hukka-aikaa.

– Asiakaspalveluammatissa pitää ajatella aina asiakasta ja hänen etuaan, Mari summaa.

Myös positiivisuus ja hymy ovat Marille hyvin tärkeitä asioita asiakaspalvelutyössä.

– Ihmisten on vaikea näyttää nyrpeää naamaa silloin, kun toisella on jo hymy huulilla.

Marin tavassa työskennellä kiteytyykin henkilökohtaisen läsnäolon ja asiakaslähtöisen ratkaisukyvyn perimmäinen tarkoitus.Muille asiakaspalvelijoille Mari vinkkaa omasta mielestään avainasiat, jotka on hyvä muistaa asiakaspalvelutyössä:

– Positiivisuus, tekemisen meininki ja hyvä mieli.

lähde: TöISsä 4/2015


Sisäinen viestintä
ISS Palveluiden sisäiset viestintä­kanavat laajenivat vuonna 2015.

ISS Palveluiden viestintä nojaa vahvasti hyvän johtamisen kautta tapahtuvaan viestintään. Linjajohtamisen kautta tapahtuva viestintä on vaikuttavaa sisäistä viestintää, joka lähtee liikkeelle johtoryhmätasolta yksiköiden ohjausryhmiin ja edelleen eri tiimeihin. Johtotasolla varmistetaan muun muassa henkilöstöhallinnon tuella, että tärkeät henkilöstöasiat saavuttavat kaikki työntekijät ja että vuoropuhelua syntyy eri toimijoiden välillä.

Keskitetty sisäinen viestintä on paitsi keino viestiä henkilöstölle tärkeistä asioista myös keino aktivoida henkilöstöä avoimeen vuoropuheluun yhtiön sisällä. Linjajohtamisen lisäksi käytössä on keskitettyjä viestintäkanavia. Yhtiön intranet-alustan erillisen esimiehille suunnatun sovelluksen kautta esimiehet saavat tarvittavan tiedon esimiestyöhönsä. Lisäksi esimiehille lähetetään kuukausittainen uutiskirje ajankohtaisista esimiehille tärkeistä aiheista. Viestintä- ja markkinointiyksikkö vastaa siitä, että henkilöstöllä on käytettävissään tarvittava tieto ja kanavat.

ISS Palveluiden sisäiset viestintäkanavat laajenivat vuonna 2015. Intranet oli edelleen tärkeä viestintäkanava, samoin esimiehille suunnattu uutiskirje sekä viisi kertaa vuonna 2015 ilmestynyt painettu kotiin kannettu henkilöstölehti. Kuukausittainen toimitusjohtajan tiedotustilaisuus on myös merkittävä kanava. Lisäksi vuonna 2015 otettiin käyttöön sisäinen sosiaalinen media Yammer kasvattamaan avointa vuoropuhelua ISS:n sisällä. Yammerin lisäksi henkilöstön sisäisenä palautekanavana toimii palautesähköposti. Tärkein palautekanava on edelleen henkilöstötyytyväisyyskysely.