Valitettavasti käyttämäsi selain on vanhentunut, eikä sivusto luultavasti näy ja toimi oikein. On korkea aika päivittää selain.

Sivusto edellyttää toimiakseen, että JavaScript on sallittu selaimen asetuksissa.

Ympäristövastuullisuus on keskeinen osa ISS Palveluiden päivittäistä toimintaa ja toiminnan kehittämistä. Kiinteistöt muodostavat lähes 40 prosenttia Suomen energiankulutuksesta sekä kasvihuonekaasupäästöistä. Kiinteistökannan uusiutuminen on hidasta, joten toimenpiteet olemassa olevien kiinteistöjen päästöjen vähentämiseksi ovat välttämättömiä. Monipuoliset ja vastuullisesti tuotetut ISS:n kiinteistöpalvelut tukevat asiakkaiden kiinteistöjen ympäristövastuullisuuden kehitystä.

Ympäristöstä huolehtiminen sekä ympäristönsuojelun tason jatkuva parantaminen ovat ISS:n liiketoiminnan peruslähtökohtia. ISS:llä on käytössä Bureau Veritas Certificationin myöntämä valtakunnallinen, kaikki kiinteistö- ja toimitilapalvelut kattava sertifioitu ISO 14001 -ympäristöjärjestelmä. Sertifioitu ympäristöjärjestelmä toimii työkaluna toiminnan jatkuvan parantamisen varmistamiseksi.

Sertifioitu ympäristöjärjestelmä toimii työkaluna toiminnan jatkuvan parantamisen varmistamiseksi.

ISS toteuttaa vuosittain useita sisäisiä auditointeja, joiden lisäksi ulkoiset auditoinnit tarjoavat arvokasta tietoa toiminnasta aina asiakaskohteita myöden. Vuonna 2015 ei sattunut yhtään ISS:n toiminnasta johtuvaa ympäristövahinkoa. Ympäristövahingot ja -turvallisuushavainnot dokumentoidaan ISS:llä sähköiseen raportointityökaluun. ISS Palveluiden toimintaan ei ole kohdistunut ympäristölainsäädännön rikkomukseen liittyvää tutkintaa tai sanktioita vuoden 2015 aikana.

Ympäristöasioiden hallinnan keskeiset elementit ovat:

  • ISS:n toimintapolitiikka
  • vastuullisuuspolitiikka ja yritysvastuuohjelma
  • ympäristökatselmointimenettely
  • ympäristöpäämäärät ja -tavoitteet
  • palvelutuotekohtaiset ympäristöasioiden hallintamenettelyt sekä vuosittaiset ympäristöohjelmat.

ISS:n toimintaa on arvioitu laatu-, ympäristö- sekä työterveys- ja -turvallisuusprosessien näkökulmasta myös Inspecta Sertifioinnin (HSEQ klusteri, CleanCard) sekä asiakkaiden toimesta. Lisätietoja HSEQ-arvioinnista voi lukea: www.hseq.fi. ISS Palveluiden tulos ”erinomainen” löytyy järjestysnumerolla 146.

Vuonna 2015 järjestettiin toista kertaa ISS:n sisäisen IdISS -kilpailun, jossa etsittiin innovatiivisia jo käytössä olevia toimintamalleja ja ratkaisuja muille jaettavaksi.


3.1.1 Ympäristötavoitteet

ISS:n ympäristöpäämääränä on luoda ekotehokasta huomista, johon pyritään kaikessa toiminnassa

  • tukemalla asiakkaiden omaa ympäristötyötä sekä vähentämällä kiinteistöjen käytönaikaisia ympäristövaikutuksia ekotehokkailla kiinteistöpalveluilla ja suunnitteluratkaisuilla
  • vähentämällä ISS:n omasta toiminnasta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä
  • kehittämällä henkilöstön ympäristöosaamista ja -tietoisuutta.
ISS palveluiden ympäristöpäämääränä on luoda ekotehokasta huomista, johon pyritään kaikessa toiminnassa.

ISS asettaa toiminnalleen ympäristöpäämääriin perustuvat ympäristötavoitteet. Ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi laaditaan vuosittain ympäristöohjelma, jossa määritellään kehitystoimenpiteet, aikataulut ja vastuuhenkilöt ympäristöasioiden jatkuvan parantamisen varmistamiseksi sekä tavoitteiden saavuttamiseksi. Vuosille 2013–2015 asetetut ympäristötavoitteet on saavutettu lähes kaikilta osin ja uudet tavoitteet on asetettu vuosille 2016–2018.

Toteutuma 2013 Toteutuma 2014 Ympä­ris­tö­tavoi­te 2015 Toteutuma 2015 Ympä­ris­tö­tavoit­teet 2016-2018
Ympäristöjärjestelmän kehittäminen
ISS Palveluiden ympä­ristö­järjestelmälle myönnettiin ISO 14001 standardin mukainen sertifikaatti 17.6.2013. ISS Palvelut sai Suomen parhaan pistemäärän HSEQ-arvioinnissa. www.hseq.fi. ISS:n pistemäärää kuvaa järjestysnro 146. Kiinteistön ylläpitopalvelut sertifioitu ISO 9001 standardin mukaisesti. Bureau Veritas Certification myönsi kiinteistön ylläpitopalveluille ISO 9001 -laatu­sertifikaatin kesäkuussa 2015. Uuden ISO 14001:2015 -standardin käyttöönotto ja sertifiointi. WWF:n Green Officen käyttöönotto uudella pääkonttorilla.
Aineet ja kemikaalit
Siivousaineiden käyttö väheni lähes 6 prosenttia, mutta aineiden kulutus/siivooja kasvoi. Tavoite ylitettiin ja siivousaineiden käyttö väheni 43 prosenttia. Siivousaineiden käytön vähentäminen 2 prosenttia vuodesta 2014. Vuodesta 2012 puhdistusaineiden kulutus on laskenut 37 prosenttia. Siivousaineiden käyttö lisääntyi kuitenkin lähes 18 prosenttia vuodesta 2014 ja vuoden 2015 tavoitetta ei saavutettu. Lue lisää siivouksen ympäristö­vastuullisuu­desta luvusta 3.2.2 Siivousaineiden käytön vähentäminen 5 prosenttia vuodesta 2015.
Tavoite saavutettiin ja ympäristö­merkittyjen tuotteiden osuus kasvoi 38 prosentista 39 prosenttiin. Tavoite saavutettiin ja ympäristö­merkittyjen tuotteiden osuus kaikista siivouksen ostoista oli 41,9 prosenttia. Ympäristö­merkittyjen tuotteiden osuus ostoista 42 prosenttia. Tavoite saavutettiin ja ympäristömerkittyjen tuotteiden osuus oli 44 prosenttia ostoista. Lue lisää siivouksen ympäristö­vastuullisuu­desta luvusta 3.2.2
Liikkuminen
Tavoite saavutettiin ja autoista aiheutuvat päästöt vähenivät 7 prosenttia. Tavoite saavutettiin ja päästöt vähenivät 2 prosenttia vuodesta 2013. Päästöjen vähentäminen 2 prosenttia vuodesta 2014. Tavoite saavutettiin ja päästöt vähenivät lähes 7 prosenttia vuodesta 2014. Lue lisää liikkumisesta luvusta 3.3.1 Tavoitteena vähentää ajoneuvoilla ajosta aiheutuvia päästöjä 8 prosenttia vuodesta 2015.
Omat toimitilat
Tavoitetta ei saavutettu, hyötykäyt­tö nousi 56 prosentista 63 prosenttiin. Tavoite saavutettiin ja hyötykäyt­töprosentti oli 81. Hyötykäyt­töprosentti 85. 85 prosentin tavoitetta ei saavutettu, vaan hyötykäyttöprosentti jäi vuoden 2014 tasolle eli 81 prosenttiin. Lue lisää ISS:n omien toimipisteiden jätehuollosta luvusta 3.3.3 Tavoitteena saavuttaa 60 prosentin kierrätysaste vuoden 2018 loppuun mennessä.
Toimenpiteitä tehty raportoinnin laadun parantamiseksi. Lue lisää luvusta 3.3.1 Raportoinnin laadun, luotettavuuden ja kattavuuden edelleen kehittäminen. Lue lisää ISS:n omien toimipisteiden energian ja veden kulutuksesta luvusta 3.3.2
Henkilöstön ympäristöosaaminen
Ympäristö­verkkokoulu­tuksen suorittaneiden osuus kasvoi 7,3 prosentista 18 prosenttiin, mutta 30 prosentin tavoitetta ei saavutettu. Toimihenkilöiden osalta saavutettiin 67 prosentin suorittaneiden osuus. Ympäristö­verkkokoulu­tuksen suorittaneiden osuus kasvoi 18 prosentista 26 prosenttiin, mutta 40 prosentin tavoitetta ei saavutettu. Toimihenkilöiden osalta saavutettiin 80 prosentin suorittaneiden osuus. Ympäristö­verkkokoulu­tuksen suorittaneiden osuuden kasvattaminen 40 prosenttiin koko henkilöstöstä. Vuonna 2015 kehitettiin verkkokoulutusten raportointia ja raportointimuutosten johdosta luvut eivät ole edellisten vuosien kanssa vertailukelpoisia. Suorittaneiden osuus vuonna 2015 oli 55 prosenttia toimihenkilöiden, 18 prosenttia työntekijöiden ja 21 prosenttia koko henkilöstön osalta. Lue lisää luvusta 3.1.2 Ympäristö­verkkokoulu­tuksen suorittaneiden osuuden kasvattaminen. Tavoitteena 80 prosenttia toimihenkilöt, 50 prosenttia koko henkilöstöstä vuonna 2018.

3.1.2 Henkilöstön ympäristöosaamisen kehittäminen

ISS:n omalla henkilökunnalla on suuri vaikutusmahdollisuus palveluista aiheutuviin ympäristövaikutuksiin. ISS varmistaa henkilöstön ympäristöosaamisen huolellisella perehdyttämisellä sekä tehtävä- ja asiakaskohtaisella koulutuksella. Palvelutuotekohtaisissa perehdytysmateriaaleissa käydään läpi palveluun liittyvät ympäristönäkökohdat sekä keinot vaikuttaa niihin.

ISS varmistaa henkilöstön ympäristöosaamisen huolellisella perehdyttämisellä sekä tehtävä- ja asiakaskohtaisella koulutuksella.

ISS:llä on käytössä sähköinen ympäristöverkkokoulutus, joka on suunnattu koko henkilöstölle. Ympäristöverkkokoulutuksen suorittaneiden osuus oli 21 prosenttia koko henkilöstöstä vuoden 2015 lopussa. Tavoitteena oli saavuttaa 40 prosentin osuus suorittaneiden osalta vuonna 2015. Ympäristöverkkokoulutus on osa uusien henkilöiden perehdytysprosessia, joten koulutuksen haasteet liittyvät vanhojen työntekijöiden kouluttamiseen. Työntekijöiden ympäristöverkkokoulutuksen suorittamiseen panostetaan myös vuonna 2016.

ISS:n henkilöstöä on koulutettu vaarallisten jätteiden hallintaan vuodesta 2014. Koulutus tähtää henkilöstön osaamisen kehittämiseen vaarallisten jätteiden lakisääteisiin velvoitteisiin liittyen. Lisäksi esimiehiä kannustetaan suorittamaan ympäristöosaava ammattilainen -koulutus siivouksen, kiinteistönhuollon ja ruokailupalveluiden osa-alueilla.

ISS on tunnistanut liiketoimintansa merkittävät ympäristönäkökohdat, jotka toimivat pohjana toiminnan kehittämiselle ja tavoitteiden asettamiselle. Toimintaan liittyvät merkittävät ympäristönäkökohdat ja keinot niihin vaikuttamiseksi on arvioitu palveluittain.

Vuosittaiset tavoitteet kannustavat toiminnan jatkuvaan parantamiseen palvelutuotannossa.

Vuosittaiset tavoitteet kannustavat toiminnan jatkuvaan parantamiseen palvelutuotannossa. Ympäristötavoitteet jalkautetaan yksiköihin ja asiakaskohteisiin osana liiketoiminnan toiminnansuunnitteluprosessia. Ympäristöön liittyvät turvallisuushavainnot dokumentoidaan sähköiseen työkaluun. Turvallisuushavaintojen perusteella toiminnan turvallisuutta kehitetään ja siten ehkäistään ympäristövahinkojen syntyminen.

Palveluissa käytetään kestäviä ja monikäyttöisiä tuotteita ja komponentteja materiaalitehokkuuden parantamiseksi, tuotteiden valinnassa huomioidaan niiden vaikutukset ympäristöön ja palveluista syntyvät jätteet lajitellaan ensisijaisesti materiaalina kierrätettäväksi ja toissijaisesti energiana hyödynnettäväksi.


3.2.1 Kiinteistön ylläpitopalvelut

Bureau Veritas Certification myönsi kiinteistön ylläpitopalveluiden laatujärjestelmälle ISO 9001 -sertifikaatin kesäkuussa 2015. Sertifioidut ympäristö- ja laatujärjestelmät konkretisoivat kiinteistön ylläpitopalveluissa tehokkaan ja vastuullisen toimintatavan asiakkaan omien vastuullisuustavoitteiden tukemiseksi. Lisäksi Vuonna 2015 ISS panosti kiinteistön ylläpidon henkilöstön ympäristöosaamisen ja vaarallisten jätteiden hallintaan liittyvään osaamisen kehittämiseen erilaisin koulutuksin.


ISO 14001 ja 9001 -sertifioitua palvelua valtakunnallisesti.
ISO 14001 ja 9001 -sertifioitua palvelua valtakunnallisesti.

GPS-paikannuksen avulla seurataan työkoneiden käyttöastetta sekä optimoidaan niiden toiminta-alueita ja liikkumista ympäristönäkökulmat huomioiden. Työkoneiden valinnassa painotetaan monikäyttöisyyttä. Lisälaitteiden käyttöikää pidennetään säännöllisillä huolloilla ja korjauksilla.

Vuonna 2015 Suomessa valmisteltiin ISS konsernin FMS (Facility Management System) ohjelmistokokonaisuuden käyttöönottoa. FMS-ohjelmistokokonaisuus kattaa kiinteistöpalvelujen tuotannonohjauksen, energianhallinnan ja kunnossapidon ohjelmistot sekä useita muita FM-palveluiden ohjelmistomoduuleita. Näiden käyttöönotto Suomessa toteutuu vuodesta 2016 alkaen. Ohjelmistokokonaisuudella ISS pystyy jatkossa hyödyntämään kattavaa reaaliaikaista kenttäraportointia palvelutuotannon ohjauksessa ja raportoinnissa. Lisäksi asiakkaille voidaan tarjota kiinteistöpalvelujen ohjelmistoalusta osana FM-palveluratkaisua. Ohjelmiston käyttöönotto tehostaa tiedolla johtamista ja vähentää resurssien käytön hukkaa muun muassa liikkumisen suhteen.

Lue lisää ISS:n monipuolisista energianhallintapalveluista

Kiinteistön ylläpitopalvelut kiinteistöjen energiatehokkuuden ytimessä

  • Olemassa olevien rakennusten elinkaaren aikaisella energianhallinnalla voidaan tehokkaimmin vaikuttaa kasvihuonepäästöjen vähentämiseen. Rakennusten käytönaikainen ympäristökuormitus on merkittävin, sillä se muodostaa jopa 75–95 prosenttia rakennuksen koko elinkaaren aikaisista ympäristövaikutuksista.
  • Modernisoinneilla, optimoimalla talotekniikkaa, reagoimalla havaittuihin kulutuspiikkeihin ja selvittämällä niiden syyt sekä vaikuttamalla kiinteistön käyttäjien kulutustottumuksiin voidaan vaikuttaa kiinteistön käytön aikaiseen energiankulutukseen merkittävästi.
  • ISS:n monipuoliset energianhallintapalvelut tarjoavat asiakkaalle erilaisia vaihtoehtoja kiinteistökannan energiatehokkuuden ja olosuhteiden hallintaan. Wise palvelussa kiinteistön huoltomies, energianhallintakeskus ja tekniset asiantuntijat varmistavat kiinteistön rakennusautomaatiojärjestelmän optimaalisen toimivuuden. ISS energiamanageri johtaa ja suunnittelee asiakkaan kiinteistöjen energianhallintaa sekä investointeja. ISS:n ja LeaseGreenin yhteistyömalli tarjoaa asiakkaille joustavan investointimahdollisuuden energiatehokkuuden parantamiseksi. Korkean aurinkosähköpotentiaalin omaaviin kiinteistöihin voidaan asentaa ISS:n yhteistyökumppanin aurinkopaneelit ammattimaisesti ja turvallisesti.
ISS:n monipuolisilla energianhallintapalveluilla parannetaan kiinteistöjen energiatehokkuutta.

3.2.2 Siivouspalvelut

ISS:n Siivouspalvelukonsepti määrittelee käytettävät puhdistusaineet, menetelmät, välineet ja koneet. Ympäristömerkittyjen puhdistusaineiden sekä muiden tuotteiden osuus on lähes 85 prosenttia tuotevalikoimasta. Tavoitteena on ollut lisätä vuosien 2012–2015 aikana ympäristömerkittyjen tuotteiden ja aineiden käyttöä sekä niiden osuutta valikoimasta. Ympäristömerkittyjen tuotteiden osuus ostoista on kasvanut tasaisesti ja niiden osuus kaikista siivouksen ostoista oli 44 prosenttia vuonna 2015.


Matalalämpöpesu vähentää energian ja veden kulutusta.
Matalalämpöpesu vähentää energian ja veden kulutusta.

Vuonna 2014 aloitettiin matalalämpöpesun käyttöönotto ja vuonna 2015 prosessin käyttöönottoa jatkettiin useissa asiakaskohteissa. Matalalämpöpesu mahdollistaa mikrokuitutuotteiden pesuprosessista säästöjä niin energian kuin veden kulutuksessa.

Vuonna 2015 jatkettiin jo vuonna 2012 aloitettua annostelujärjestelmien käyttöönottoa. Pitkäjänteinen työ annostelujärjestelmien käyttöönottamiseksi ja ainevalikoiman harmonisoimiseksi on kantanut näkyvää tulosta puhdistusaineiden kulutuksessa vaikka aineiden käyttö kasvoi vuonna 2015 vuodesta 2014. Ylläpitosiivouksessa annostelujärjestelmien käyttöönotto on vähentänyt aineiden kulutusta volyymituotteiden osalta lähes 40 prosenttia verrattuna vuoden 2011 lähtötilanteeseen, ennen annostelujärjestelmien käyttöönoton aloittamista. Aineiden kulutus siivoojaa kohden kasvoi vuodesta 2014 ollen 8,5 litraa/vuonna 2015.

Siivous
Ympäristöystävällisyys

*Sisältää aineet, välineet ja muut tuotteet

Siivous

Ekotehokkaat menetelmät ja välineet siivouspalveluissa

  • Ensisijaisesti valitaan ympäristömerkitty puhdistusaine, sillä ISS:n valikoima sisältää ympäristömerkityn tuotevaihtoehdon kaikille päivittäisessä käytössä oleville tuoteryhmille.
  • Käytettävät puhdistusaineet ovat tiivisteitä. Annostelujärjestelmät vähentävät aineiden kulutusta, minkä lisäksi henkilöstöä koulutetaan ja opastetaan aineiden oikeaan annosteluun.
  • Käytettävien mikrokuitutuotteiden matalalämpöpesu vähentää pesuprosessissa kuluvan veden ja energian käyttöä huomattavasti.
  • Mikrokuitumenetelmä vähentää huomattavasti puhdistusaineiden ja veden tarvetta. Lisäksi uusilla lattianhoitomenetelmillä sekä asiakaskohteisiin laadittavilla lattianhoitosuunnitelmilla vähennetään lattioiden perussiivouksen tarvetta.
  • Koneiden ja välineiden oikealla käytöllä, huolellisella puhdistamisella sekä säännöllisillä huolloilla pidennetään niiden käyttöikää. ISS käyttää monikäyttöisiä ja koottavia siivousvälineitä, jotka mahdollistavat varaosien käytön. Kestotuotteet ja materiaalitehokkuus ovat keskeinen toimintamalli siivouspalveluissa.
Materiaalitehokkuus on keskeinen osa ekotehokasta siivouspalvelua.

3.2.3 Ruokailupalvelut

ISS:n päämääränä on tarjota asiakkaille korkealaatuisia ja vastuullisia ruokailupalveluja. Ympäristönäkökohtien huomiointi on osa päivittäistä palvelua ja se näkyy niin raaka-ainevalinnoissa kuin ruoan valmistuksessa. Raaka-aineiden hankintoja ohjaa luomu- sekä lähituotteet. Kaikki ruokailupalveluiden käyttämä kala on vastuullisesti tuotettua, MSC- ja ASC-sertifioitua. Kouluttamalla ja sitouttamalla omaa henkilökuntaa ympäristöasioihin varmistetaan sekä omien että asiakkaiden ympäristötavoitteiden toteutuminen.


Lihatuotteidenkotimaisuusaste on 90 prosenttia.
Lihatuotteiden kotimaisuusaste on 90 prosenttia.

Asiakastyytyväisyyden seurantaan on otettu käyttöön Happy Or not -menetelmä, jonka tuloksia hyödynnetään asiakaskohteiden ruokalistasuunnittelussa hävikin minimoimiseksi.

Ympäristövastuullisuus ruokailupalveluissa

  • Valikoimissa on luomu-, Reilun kaupan ja Rainforest Alliancen tuotteita. Lähiruokaa suositaan aina mahdollisuuksien mukaan. Kaikki ISS:n ravintolat ovat mukana Portaat Luomuun -ohjelmassa tasolla 2.
  • Lihatuotteiden kotimaisuusaste on 90 prosenttia. Naudanlihan käyttöä vähennetään ja sitä korvataan kotimaisella broilerilla ja rypsiporsaalla.
  • Kalat ovat MSC-sertifioituja ja kirjolohi lisäksi ASC-sertifioitua.
  • Laitteiden tarkoituksenmukaisella ja oikea-aikaisella käytöllä sekä järkevillä valmistusmenetelmillä säästetään keittiössä kuluvaa energiaa.
  • Hävikin määrää vähennetään huolellisella ruokalistan suunnittelulla, ruoan valmistuksen jaksottamisella, oikealla valmistusprosessilla sekä ruoan oikealla säilytyksellä.
  • Jätteet lajitellaan aina ensisijaisesti materiaalikierrätykseen ja toissijaisesti hyötykäyttöön. Astiapalautuspisteissä asiakasta ohjeistetaan lajitteluun ISS:n lajitteluohjeilla.
Kaikki kalat ovat MSC-sertifioituja sekä kirjolohi ASC-sertifioitua.

3.2.4 Turvallisuuspalvelut

ISS:n turvallisuuspalveluiden keskeisimmät ympäristövaikutukset liittyvät piirivartioinnista aiheutuviin CO2-päästöihin. Tavoitteena on vähentää päästöjä kehittämällä turvallisuuspalveluita hyödyntäen teknisiä ratkaisuja niin palvelutuotannossa kuin suunnittelussa.


Tekniikkaa hyödyntämällä minimoidaan palvelusta aiheutuvat päästöt.
Tekniikkaa hyödyn­tämällä minimoi­daan palvelusta aiheutuvat päästöt.

Turvallisuutta asiakkaille päästöjä minimoiden

  • Tietoliikenne- ja turvajärjestelmäratkaisuja hyödyntävissä etäpalveluissa minimoidaan turhat ajot ja päästöt asiakkaan turvallisuudesta tinkimättä.
  • Reitit suunnitellaan ja optimoidaan etukäteen, ajoissa noudatetaan taloudellista ajotapaa, auton tyhjäkäyntiä vältetään sekä huolehditaan auton oikeista rengaspaineista ja säännöllisistä huolloista. ISS:n autojen CO2 päästöraja on 140 g/km.
  • Palveluun liittyvä sähkö- ja elektroniikkaromu kierrätetään sekä paristot lajitellaan paristojen keräykseen.

ISS:n ympäristövastuullisuuden perustana toimii ISO 14001 -sertifioitu ympäristöjärjestelmä, jonka lisäksi WWF on myöntänyt ISS:n pääkonttorille Green Office -merkin. Oulun toimipisteelle on myönnetty ISS-konsernin oma kultatasoinen kunniamaininta. Vuonna 2015 Oulun alueen palvelujohto on koulutettu taloudelliseen ajotapaan.

ISS osallistuu vuosittain Energiansäästöviikon viettoon sekä Earth Hour -tempaukseen.

Osallistumalla kansallisiin ja kansainvälisiin kampanjoihin ISS pyrkii lisäämään henkilöstönsä ympäristötietoisuutta sekä sitoutumista ympäristövastuulliseen toimintaan. Vuonna 2015 ISS:n toimipisteet osallistuivat jälleen WWF:n Earth Hour -tempaukseen. ISS osallistui myös valtakunnalliseen Energiansäästöviikon viettoon.

Vuonna 2015 asiakaskohteissa toteutettiin vuosittainen konsernin Suunta 100 -ympäristökampanja. Suunta 100 -ympäristökampanjan aikana asiakaskohteissa mietittiin ympäristövastuullisuutta energian ja veden kulutuksen, jätteiden synnyn ja henkilöstön osaamisen näkökulmasta.


3.3.1 Ajoneuvojen ja työmatkustuksen päästöt

Toimitiloihin liittyvän energiankulutuksen ohella päästöjä aiheutuu autolla ajosta, työkoneiden käytöstä sekä lentomatkustuksesta. ISS:n autot ja työkoneet ovat leasingautoja ja -koneita. Leasing-ajoneuvoille on asetettu CO2-päästörajaksi 140 g/km. Joissakin asiakaskohteissa käytetään polkupyöriä ja sähköautoja päästöjen vähentämiseksi.

Autojen polttoaineen kulutuksen lisäksi seurataan ajoneuvoista aiheutuvia CO2-päästöjä. Tuotantoautoista aiheutuvat CO2-päästöt ovat vähentyneet 15 prosenttia ja työkoneista aiheutuvat CO2-päästöt yhdeksän prosenttia vuodesta 2012. Suurin syy päästöjen pienentymiseen on autokannan jatkuva uusiminen, tuotannonohjaus- ja GPS-järjestelmien tehokkaampi hyödyntäminen sekä ICT-ratkaisujen kehittyminen ja käyttöönotto.


Toimivat ICT-ratkaisut vähentävät lentomatkustuksen tarvetta.
Toimivat ICT-rat­kaisut vähentävät lentomatkustuksen tarvetta.

Lentoja on korvattu usean vuoden ajan virtuaalineuvotteluin. Vuoteen 2014 verrattuna vuoden 2015 lentokilometrit ja lennoista aiheutuneet päästöt pienenivät kolme prosenttia. Lentojen päästöt ovat vähentyneet tasaisesti vuodesta 2012 alkaen.

Vuonna 2015 GPS-paikannuksen piirissä olevien tuotantoautojen osuus kasvoi edelleen ja asetettu tavoite 100 prosentin osuudesta saavutettiin. Turvallisuuspalveluiden käytössä olevat tuotantoautot ovat olleet jo usean vuoden 100 prosenttisesti GPS-paikannuksen piirissä.

Päästöt 2013 2014 2015
* WWF:n ilmastolaskuri
Työkoneet, tCO2* 1570 1378 1671
Autot, tCO2* 6248 6105 5692
Autot ja työkoneet yhteensä, tCO2* 7818 7484 7363
Lentomatkustus tCO2 ekv 545 528 510


3.3.2 ISS:n toimitilat ja tilatehokkuus

ISS:n toimipisteiden energiankäyttöön vaikutetaan tilatehokkuuden optimoinnilla. ISS:n toimitilojen määrä on vähentynyt noin 9 000 m2 vuosien 2012–2015 aikana.

9 000 ISS:n toimitilojen määrä on vähentynyt noin 9 000 m2.

Toimitilojen kapasiteettitarvetta on vähentänyt työpisteiden yhteiskäyttöisyys, työn muuttuminen entistä liikkuvammaksi, etätyömahdollisuuksien lisääntyminen sekä ICT-teknologian mahdollistama virtuaalinen työtapa. Kapasiteettitarpeeseen nähden ylimääräistä tilaa on edelleen ja siitä hankkiudutaan eroon vuokrasitoumusten mahdollistamalla aikataululla.

Varasto- ja logistiikkatilojen tarpeen perusteellinen uudelleenarviointi tehtiin vuonna 2015 lopulla. Tehtyjen arvioiden pohjalta varastotilaa on vähennetty ja tilojen käytön tehokkuuden kehittämistä jatketaan edelleen vuoden 2016 aikana.

Tilankäytön tehostamiseen tähtäävät päätökset koskien pääkaupunkiseutua ja pääkonttorin toimitiloja ovat vahvistuneet ja niiden vaikutukset toteutuvat vuosien 2015 ja 2016 aikana. Vuonna 2015 on toteutettu uuden pääkonttorin rakentamiseen liittyvät ratkaisut, jotka mahdollistavat yrityspuistolle platinatason LEED-sertifioinnin. Yrityspuiston valmistumisen yhteydessä vuonna 2016 ISS ottaa roolin koko yrityspuiston operaattorina. Tässä roolissa tulee korostumaan yrityspuiston energiatehokkuuden kokonaishallinta taloteknisten järjestelmien toiminnan varmistamisen ja energiatehokkaiden asetusarvojen säätämisen kautta.

Uuden pääkonttorin käyttöönoton jälkeen ISS Palveluiden henkilöstöllä on pääkaupunkiseudulla käytössään toimitilojen verkosto, johon kuuluvat Ultimes Business Gardenissa Pitäjänmäessä sijaitseva päätoimipaikka, Espoon Riihitontuntien toimipiste sekä Teollisuuskadun toimipiste. Tilaverkoston keskeisiä ajatuksia ovat liiketoiminnan tarpeisiin vastaaminen, yhteiskäyttöisyys ja joustavuus. Työ voidaan tehdä siellä, missä se työntekijän, työnantajan ja tehtävän työn kannalta on tarkoituksenmukaisinta. Digitaalisuuden jatkuvalla kehittämisellä vähennetään työn paikkasidonnaisuutta ja tilatarvetta.

Tilaverkoston keskeisiä ajatuksia ovat liiketoiminnan tarpeisiin vastaaminen, yhteiskäyttöisyys ja joustavuus.

ISS:n toimipisteet sijaitsevat pääosin vuokratuissa tiloissa, joissa on muitakin toimijoita. Tämän vuoksi suuresta osasta kohteista energian ja veden kulutukset maksetaan osana vuokraa ja mitattua tietoa ei ole käytössä. Osassa kohteista seurataan mitattua käyttäjäsähköä, mutta niiden osalta kiinteistösähkön saatavuus on haasteellista.

Vuoden 2015 aikana raportoinnin laatua on pyritty edelleen parantamaan tarkentamalla tietojen täsmällisyyttä muun muassa tiloihin kohdennettavien kulujen ja kulutusten osalta. Osassa kohteita kulutuslukemien saaminen on helpottunut etäluennan myötä.

Omien toimitilojen energia ja vesi 2013 2014 2015
Sähkön ominaiskulutus, kWh/ brm2* 68,4 61,8 62,0
Lämmön ominaiskulutus, kWh/brm2* 140,6 138,6 126,3
Energian ominaiskulutus yhteensä, kWh/brm2* 209,1 200,3 188,2
Veden ominaiskulutus, dm3/brm2* 323,8 370,8 314,3
Ominaispäästöt yhteensä, kgCO2ekv/brm2*,** 49,0 43,4 29,5

* Energian ja veden kulutuksia voidaan tällä hetkellä luotettavasti raportoida kolmesta kohteesta, joissa ISS on ainut toimija. Taulukossa olevat näiden kohteiden kulutustiedot perustuvat mitattuun tietoon.

** Primäärienergian ja päästöjen laskenta on tehty Energiateollisuus ry:n Suomen kaukolämmön ja sähkön tuotannon tilastojen pohjalta. Päästöissä ei ole otettu huomioon alkuperätakuiden/sertifikaattien hiilidioksidivapautta eikä tuonti/vientisähköä. Energian kulutuksia ei ole normitettu. Lämpö on laskettu 2014 päästötiedoilla. Toimipisteiden kylmäaineiden päästöjä ei ole huomioitu laskelmissa.



3.3.3 ISS:n omien toimipisteiden jätteet

ISS:n tavoite on ehkäistä jätteen syntymistä ja saada mahdollisimman suuri osa materiaalista kiertoon uusien tuotteiden raaka-aineeksi. Vuonna 2015 tavoitteena oli nostaa omien toimipisteiden jätteiden hyötykäyttöprosentti 85 prosenttiin. Vuonna 2015 käytiin läpi eri toimipisteiden lajittelumahdollisuuksia ja uusien 2016 alusta tulevien jätelakimuutosten vaikutuksia. Osana ISS:n Suunta 100 -ympäristökampanjaa ja energiansäästöviikkoa eri toimipisteissä pohdittiin mahdollisuuksia jätteen vähentämiseen ja parempaan kierrätykseen.

ISS:n tavoite on ehkäistä jätteen syntymistä ja saada mahdollisimman suuri osa materiaalista kiertoon uusien tuotteiden raaka-aineeksi.

Uusien toimintatapojen jalkauttaminen ja kierrätyksen parantaminen eivät kuitenkaan tuoneet riittävästi tehostusta materiaalien hyötykäyttöön. Hyötykäyttöaste jäi vuoden 2014 tasolle eli 81 prosenttiin ja vuoden 2015 tavoite jäi saavuttamatta.

Omien toimitilojen jätteiden raportoinnin ja sen tulosten analysoinnin haasteena on, että ISS toimii pääsääntöisesti vuokralaisena kiinteistöissä, joissa on useita vuokralaisia. Tämän vuoksi ISS:n omat jätemäärät saadaan tietoon vain osasta käytetyistä kiinteistöistä. Raportointitiedot perustuvat jätehuoltoyhtiön jäteraportointiin.

Vuoden 2015 aikana tapahtui muutoksia ISS:n toimitiloissa. Tämä vaikutti osaltaan myös omien jätemäärien tietojen saantiin ja raportoivien jätteiden määrä putosi noin puoleen edellisten vuosien määrästä. Määrän muutoksella on vaikutusta hyötykäyttöasteen suhteelliseen jakaumaan sekä loppusijoitukseen. Raportoitavien toimipisteiden alueellinen sijainti vaikuttaa myös niiden kierrätysmahdollisuuksiin. Kaatopaikkakiellon johdosta vuoden 2016 hyötykäyttöaste tulee nousemaan lähes 100 prosenttiin, joten kehitystoimenpiteet tullaan kohdistamaan materiaalikierrätyksen parantamiseen. Tavoite jätteiden kierrätysasteelle on 60 prosenttia vuoden 2018 loppuun mennessä. Vuoden 2016 aikana uudistetaan kierrätysohjeita ja luodaan ISS:n pääkonttorin uusiin toimitiloihin alusta asti rakennettu lajitteluratkaisu.

Jätteiden loppusijoitus (%) 2013 2014 2015 Muutos
*Neljän toimipisteen jätteet raportoitu 2015
Energiahyötykäyttö 14 33 29
Hyötykäyttö materiaalina 49 48 52
Kaatopaikka 37 16 17
Kierrätettävät vaaralliset jätteet 0 3 2

Jätteiden kierrätys


Jätemäärät jätejakeittain*

Jätemäärät jätejakeittain

*Neljän toimipisteen jätteet raportoitu 2015, **Luvut tonneja (t)