Valitettavasti käyttämäsi selain on vanhentunut, eikä sivusto luultavasti näy ja toimi oikein. On korkea aika päivittää selain.

Sivusto edellyttää toimiakseen, että JavaScript on sallittu selaimen asetuksissa.

ISS on merkittävä työllistäjä, tavaran ja palveluiden ostaja sekä veronmaksaja. Yhtiön toiminnalla on sekä suoria että epäsuoria taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia. Yhtenä Suomen suurimmista yksityisistä työnantajista ISS haluaa olla mukana rakentamassa suomalaista yhteiskuntaa, jossa kaikille löytyy työ ja jossa jokaisella on oikeus hyvään työpaikkaan. ISS:n yritystoiminnan menestys nojautuu rehelliseen, tasa-arvoiseen ja vastuulliseen tapaan toimia – The ISS Way.

ISS:n toiminnalla on sekä suoria että epäsuoria vaikutuksia, joiden tunteminen on tärkeää vastuullisen liiketoiminnan harjoittamiseksi. Vastuullisen yritystoiminnan ydin on pitkän aikavälin kannattava liiketoiminta. ISS:n taloudellisen vastuun tärkeimpiä tekijöitä ovat liiketoiminnan kannattavuus, vahva kassavirta, kattava riskienhallinta ja hyvä hallinnointitapa.

ISS on merkittävä työllistäjä, yksi Suomen suurimmista yksityisistä työnantajista. ISS haluaa olla mukana rakentamassa suomalaista yhteiskuntaa, jossa kaikille löytyy työ ja jossa jokaisella on oikeus hyvään työpaikkaan. Kaikilla ISS:n työntekijöillä on oikeus tasa-arvoiseen ja oikeudenmukaiseen kohteluun. ISS ei hyväksy syrjintää missään muodossa. ISS-konsernin arvot – rehellisyys, yrittäjyys, vastuu ja laatu – tukevat yhdenvertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteiden toteutumista.

ISS-konsernin arvot – rehellisyys, yrittäjyys, vastuu ja laatu – tukevat yhdenvertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteiden toteutumista.

Merkittävänä työllistäjänä työsuhdeasioiden hoitaminen lakien, työehtosopimusten ja työsopimusten mukaisesti on ISS:n toiminnan ehdoton edellytys, jolla on vaikutuksia myös työtyytyväisyyteen. Työsuhdeasioissa ISS noudattaa työlainsäädännön lisäksi työehtosopimusten ehtoja.


5.1.1 Kannattavuus lähtökohtana

ISS:lle taloudellinen vastuu tarkoittaa sitä, että kannattava liiketoiminta luo taloudellista hyvinvointia omistajille, henkilöstölle, asiakkaille ja koko ympäröivälle yhteiskunnalle. Menestyvä liiketoiminta luo myönteisiä vaikutuksia yhteiskuntaan työpaikkojen, investointien ja verojen muodossa.

Kannattavasta liiketoiminnasta hyötyvät omistajat, henkilöstö, asiakkaat ja ympäröivä yhteiskunta.

Vuonna 2015 ISS maksoi henkilöstökuluja yhteensä 309 miljoonaa euroa, josta palkkoja 248 miljoonaa euroa, eläkemaksuja 46 miljoonaa euroa ja muita henkilöstökuluja 15 miljoonaa euroa. ISS tilitti palkoista ennakonpidätyksiä 50,6 miljoonaa euroa ja veroja 5,5 miljoonaa euroa. Henkilöstövaltaisia palveluja tuottavana yrityksenä palkkojen ja sosiaalikulujen osuus kokonaiskuluista oli ISS:llä noin 80 prosenttia vuonna 2015.

Suomi ei julkaise omia maakohtaisia tuloksiaan kaikilta osin perustuen konsernin raportointikäytäntöihin.

Lue lisää ISS Palvelut Oy:n taloudellisista tuloksista 2015

Verojalanjälki

*Luvut miljoonaa euroa


Verojalanjälki kuvaa yrityksen yhteiskunnalle tuottamaa kokonaisverohyötyä. Verojalanjäljen raportoinnin tarkoituksena on kuvata normaalien tuloverojen lisäksi myös kaikki muut verot ja veroluonteiset maksut, joiden suorittaminen on yrityksen vastuulla tai liittyvät yrityksen toimintaan.

ISS:n verojalanjälki vuonna 2015 oli yhteensä 200 miljoonaa euroa. Henkilöstövaltaisia palveluita tuottavana yrityksenä palkkojen ja sosiaalikulujen osuus kokonaiskuluista oli noin 80 prosenttia. Henkilöstöön liittyviä veroluonteisia maksuja oli yhteensä 61 miljoonaa euroa ja työntekijöiden ennakonpidätyksiä 50,6 miljoonaa euroa.

200 ISS palvelut maksoi veroja 200 miljoonaa euroa 2015.

Tuloveroa ISS maksoi yhteensä 5,5 miljoonaa euroa. Arvonlisäveron osuus oli 82,9 miljoonaa euroa.

ISS vastustaa korruptiota ja lahjontaa kaikissa muodoissaan. ISS:n eettiset periaatteet ja ohjeistus (Code of Conduct) painottavat kilpailulainsäädännön vaatimusten mukaista ja korruptionvastaisten toimintatapojen ehdotonta noudattamista kaikessa toiminnassa.

Johtoryhmän ja laajennetun johtoryhmän jäsenet ovat omalta osaltaan vastuussa lahjonnan ja korruption vastaisista toimintatavoista. He ovat suorittaneet muun muassa konsernin lahjonnan vastaisen koulutuksen sekä kilpailuoikeudellisen koulutuksen.

ISS haluaa olla alan suunnannäyttäjä harmaan talouden torjumisessa.

ISS haluaa olla alan suunnannäyttäjä harmaan talouden torjumisessa. ISS tekee yhteistyötä vastuullisten tilaajien ja ammattiliittojen kanssa harmaan talouden kitkemiseksi. Harmaa talous koskettaa erityisesti työvoimavaltaisia aloja kuten rakennus-, kiinteistöpalvelu-, ravitsemus-, majoitus- ja kuljetusalaa.

Harmaan talouden yleisenä toimintamallina on ketjuttaa töitä alihankkijoilla. ISS:n toimintamallina on alihankintaketjujen tietoinen vähentäminen ja rajoittaminen yhteen toimijaan.

Luotettavuus hinnan ohi ykköskriteeriksi

Jukka Jäämaa

On positiivista, että 71 prosenttia henkilöstöstämme pitää alan suurimpia yrityksiä vastuullisina työnantajina, sanoo ISS Palveluiden toimitusjohtaja Jukka Jäämaa.

ISS Palveluiden teettämässä kiinteistöpalvelualan mainetutkimuksessa luotettavuus ja varmuus nousivat tärkeimmiksi valintakriteereiksi.

ISS Palveluiden teettämässä kiinteistöpalvelualan mainetutkimuksessa luotettavuus ja varmuus nousivat tärkeimmiksi kriteereiksi kiinteistöpalveluiden toimittajan valinnassa. Kaksi kolmannesta vastaajista nimesi tärkeimmäksi luotettavuuden. Vielä vuonna 2007 tärkeimpänä kriteerinä oli hinta tai hinta-laatusuhde. Silloin sen nosti kärkeen 71 prosenttia vastaajista, nyt enää puolet.

– Tämä on positiivinen uutinen. Toivottavasti tässä ollaan pääsemässä tilanteesta, jossa palveluntoimittajien kilpailutuksessa vain halvin hinta ratkaisee, kommentoi Kiinteistötyönantajat ry:n toimitusjohtaja Pia Gramén.

Kiinteistö- ja toimistopalvelualaan liitetään tutkimuksen mukaan useimmiten siivous, kiinteistönhuolto ja turvallisuuspalvelut. Nämä kaikki mainitsi vähintään neljä viidestä vastaajasta. Noin 40 prosenttia vastaajista nimesi kiinteistötekniset palvelut ja ruokailupalvelut. Integroitujen kokonaispalveluratkaisujen tunnettuus oli vielä heikommalla tasolla.

Neljä viidestä vastaajasta pitää kiinteistöpalvelualaa merkittävänä Suomen rakennuskannan hoitajana. Lähes yhtä tärkeänä nähtiin yritysten rooli työllistäjänä. Johtamistaitoja kuitenkin epäiltiin: vain 30 prosenttia vastaajista luottaa alan yritysten taitoon johtaa ihmisiä.

– Omalla henkilöstöllämme on kuitenkin selvästi parempi kuva alalla johtamisesta. Lisäksi 71 prosenttia henkilöstöstämme pitää alan suurimpia yrityksiä vastuullisina työnantajina. Tämä on positiivista, koska ihmisten johtaminen on palvelualalla kriittinen menestystekijä, ISS Palveluiden toimitusjohtaja Jukka Jäämaa painottaa.

Yli kaksi kolmesta vastaajasta uskoi, että kiinteistöpalvelualan suurimmat yritykset toimivat aktiivisesti harmaan talouden torjumiseksi. ISS:n oman henkilöstön luottamus oli vielä suurempaa.

– Emme hyväksy harmaata taloutta. Henkilöstömme on pääsääntöisesti ISS:n omassa palveluksessa emmekä ketjuta hankintoja, Jäämaa kertoo.

Lähde: ISSue 14.8.2015

ISS on monimuotoisuutta ja moniarvoisuutta tukeva organisaatio, joka takaa yhdenvertaiset mahdollisuudet, oikeudet ja kohtelun kaikille. ISS on sitoutunut vastuulliseen johtamiseen, joka sisältää sosiaalisen vastuunoton, reilun työyhteisön, hyvän vuorovaikutuksen ja yhteistoiminnan sekä oikeudenmukaisen johtamisen periaatteet. ISS allekirjoitti FIBS-yritysvastuuverkoston monimuotoisuussitoumuksen ensimmäisten suomalaisyritysten joukossa syksyllä 2012.

Monimuotoisuus tarkoittaa ISS:llä erilaisia ihmisiä: maahanmuuttajia, ikääntyviä, harjoittelijoita, osatyökykyisiä ja erilaisia koulutus- tai kokemustaustoja omaavia henkilöitä, jotka ovat kaikki ISS:lle yhtä suuri voimavara.

80 ISS työllistää liki 80 eri kansallisuutta.

ISS:n henkilöstöstä oli vuonna 2015 alle 25-vuotiaita liki 16 prosenttia ja yli 55-vuotiaita yli 18 prosenttia. Vuonna 2015 ISS työllisti kaikkiaan noin 80 kansallisuutta.

Monimuotoisuusperiaatteet huomioidaan ISS:n jokapäiväisessä toiminnassa monin tavoin: esimies- ja palveluohjaajavalmennuksissa, kesätyöntekijöiden ja maahanmuuttajien rekrytoinneissa, ikäjohtamisen ohjelmassa, osatyökykyisten työn räätälöinnissä sekä uusille työntekijöille suunnattujen oppimiskeskusten muodossa.

1 000 ISS työllisti 1000 kesätyöntekijää.

Vuonna 2015 ISS:llä oli avoinna liki 4 000 tehtävää. ISS:llä on merkittävä rooli myös maahanmuuttajien ja nuorten työllistämisessä. ISS on lisäksi yksi suurimmista kesätyöpaikkoja tarjoavista yrityksistä koko maassa. ISS rekrytoi noin 1 000 kesätyöntekijää eri puolilla maata vuonna 2015.

Vuonna 2015 ISS Palvelut Oy työllisti 1 738 uutta työntekijää vakituisiin työsuhteisiin ja 2 033 työntekijää määräaikaisiin työsuhteisiin. Määräaikaiset työntekijät sisältävät myös kesätyöntekijät ja muut kausiluontoiset työntekijät. Henkilöstön vaihtuvuus vuonna 2015 oli koko henkilöstön osalla 21,8 prosenttia. Vuonna 2015 ISS:llä tehtäviä vaihtoi yli 400 henkilöä. Sisäisen työnkierron ja urapolun rakentamisen mahdollisuudet ovatkin ISS:llä erittäin hyvät.

ISS kannustaa työntekijöitään kouluttautumaan ja kehittämään taitojaan sekä yrityksen sisäisissä koulutuksissa että ammatillista koulutusta tarjoavissa oppilaitoksissa. Ammatillisen osaamisen lisäksi ISS:llä panostetaan asiakaspalvelu- ja tiimityötaitojen kehittämiseen sekä turvallisuuskoulutukseen.

Monipuolisia töitä erilaisille ammatti- ja henkilöstöryhmille.

Yhtenä Suomen suurimmista yksityisistä työnantajista ISS on mukana rakentamassa suomalaista yhteiskuntaa, jossa kaikille löytyy työ ja jossa jokaisella on oikeus hyvään työpaikkaan.

Vastuullista kesätyötä

Mielenkiinto työtä kohtaan syntyy erilais­ten ihmisten kohtaa­mi­sesta ja omien tai­tojen kehit­tämisestä moni­puolisissa tehtävissä.

ISS Palvelut palkkaa vuosittain satoja kesätyöntekijöitä. Yksi heistä on Siiri Kettunen. Kokemus erilaisista asiakaskontakteista ja siivoustyöstä sekä aktiivinen kiinnostus monipalvelutehtäviä kohtaan johdattivat hänet kesätöihin monipalvelutyöntekijäksi ISS Palveluihin.

– Siirin tausta tuki näkemystä siitä, että hän oli oikea henkilö hoitamaan monipalvelutehtäviä pankkimaailmassa. Täällä kesätyöntekijät pääsevät tekemään ainutlaatuisia työtehtäviä ja vastuullista työtä, kertoo ISS Palveluiden palvelupäällikkö Petri Nousiainen.

Siirin päivät koostuvat asiakkaiden vastaanottamisesta ja palvelemisesta pankin tallelokeropalveluissa. Mielenkiinto työtä kohtaan syntyy erilaisten ihmisten kohtaamisesta ja omien taitojen kehittämisestä monipuolisissa asiakaspalvelutehtävissä.

– Mielenkiintoisinta työssä on ollut päästä kohtaamaan erilaisia ihmisiä ja työskennellä monipuolisessa ympäristössä, Siiri kuvailee.

ISS:llä kesätyöntekijöiden työtehtävät suunnitellaan vastaamaan nuoren osaamistasoa, ja perehdytyksessä käydään läpi omat tehtävät sekä asiakkaan odotukset.

– Perehdytys on ollut suoraviivaista ja selkeää. Asiat ovat sujuneet työntekijän kannalta helposti, Siiri kiittää.

Lähde: Kesäduuni.org

ISS:llä on yhteisiä kansainvälisiä toimittajia, alueellisia toimittajia Pohjois-Euroopan alueella sekä Suomen omia maakohtaisia toimittajia. Materiaalitoimittajissa on kansainvälisiä ja pohjoiseurooppalaisia toimittajia. Lähes kaikki alihankinta tehdään paikallisesti Suomessa. Myös kansainvälisissä materiaaliostoissa käytetään paikallisia tukkureita ja logistiikkakumppaneita.

ISS huomioi kaikissa tarjouspyynnöissä vastuullisuusnäkökohdat muun muassa pyytämällä tietoja ympäristösertifikaateista ja ympäristömerkityistä tuotteista. Kumppaneiden ja tavarantoimittajien valinta perustuu seuraaviin tekijöihin:

  • Toimittajan tulee noudattaa Suomen lakia.
  • Toimittajan tulee täyttää ISS:n laatu- ja ympäristökriteerit.
  • Toimittajien tulee täyttää HSEQ-kysely. Kyselyssä vastataan terveys-, turvallisuus-, ympäristö- ja laatukysymyksiin.
  • Toimittajan tulee noudattaa ISS:n kansainvälistä toimintaohjetta (ISS Supplier Code of Conduct, ISS Anti-corruption policy).
ISS:n kaikkien alihankkijoiden tulee kuulua Suomen tilaajavastuu.fi -palveluun.

Lisäksi huomioidaan kumppanin liiketoiminnan ja tuotteiden laatu sekä logistiset kanavat. HSEQ-kysely pyydetään täyttämään aina sopimuksen uusimisen yhteydessä sekä uutta sopimusta tehdessä.

ISS on edellyttänyt 1.3.2012 lähtien, että kaikkien alihankkijoiden täytyy kuulua Suomen tilaajavastuu.fi -palveluun. Kaikki alihankintasopimukset tehdään ISS:n valmiille sopimuspohjille, joissa on huomioitu lakisääteiset, ympäristö- ja vastuullisuusasiat.

ISS:n toimintamallina on alihankintaketjujen tietoinen vähentäminen ja rajoittaminen yhteen toimijaan. Toimintatavalla ehkäistään harmaata taloutta, jossa yleisesti ketjutetaan töitä alihankkijoilla.

Alihankkijoilta ostettiin vuonna 2015 palveluita 57 miljoonalla eurolla ja materiaaleja 43 miljoonalla eurolla. Materiaalihankinnoista 89,3 prosenttia menee sopimustoimittajien kautta.

Alihankkijoilta ostettiin vuonna 2015 palveluita 57 miljoonalla eurolla ja materiaaleja 43 miljoonalla eurolla.

Alihankintojen ostoista on tehty hankintaohje esimiehille. Lisäksi alihankkijoiden laatua seurataan. Jokainen ISS:läinen voi arvioida yhtiön intranetissä alihankkijan toimintaa. Tämä tieto on kaikkien katsottavissa ja ohjaa käyttämään luotettavia ja laadullisesti hyviä alihankkijoita.

Lisäksi kaikkien suurimpien toimittajien kanssa on sopimuksessa määritelty KPI:t (Key Performance Indicators, keskeiset suorituskykymittarit), joita ovat muun muassa toimitusvarmuus ja reklamaatioiden määrä. Näitä seurataan kvartaalitapaamisissa.

Toimittaja-auditointeja tehtiin tärkeimpien alihankkijoiden osalta 2015. Vuonna 2016 tullaan tekemään vähintään 10 uutta auditointia.

Hankintajärjestelmää käytetään tällä hetkellä siivouksen materiaalien tilaamiseen. Järjestelmän kautta tehdään 97 prosenttia kaikista tilauksista ja tilattavissa on ainoastaan ISS:n hyväksymät tuotteet. Useilla siivousvälineillä ja -aineilla on ympäristömerkki.

Logistiikka ja työkoneet

ISS kehittää jatkuvasti toimintaansa entistä tehokkaampien logististen ratkaisujen löytämiseksi. Työkoneisiin on asennettu GPS-laitteet, jotta niiden käyttö ja liikkuminen voidaan optimoida. Työkoneet ovat uudenaikaisia, niiden päästöt ja melutaso ovat alhaiset.

Myös kaikkiin vuoden 2012 alun jälkeen toimitettuihin tuotantoautoihin on asennettu GPS-laite, jotta niiden ajoreittejä voidaan suunnitella entistä tehokkaammin. Vuoden 2013 alusta luovutettuihin autoihin kuuluu myös taloudellisen ajon valmennus kuljettajille. Lisäksi ISS on määritellyt, että sen työsuhdeautojen CO2-päästöt saavat olla enintään 140 g/​km.

Vastuullinen ruokailu

ISS:n ruokailupalvelut kuuluvat Portaat luomuun -ohjelmaan, jossa yhtiö on portaalla 2 kaikkien toimipisteiden osalta. Tuotteiden valinnassa ISS suosii suomalaisia ja sesongin mukaisia raaka-aineita.

Ympäristövastuu siivouksessa

Siivouksessa ISS on vähentänyt puhdistusaineiden käyttöä ottamalla käyttöön annostelujärjestelmiä. Puhdistusaineissa ISS suosii tiivisteitä, jotta voidaan säästää pakkausmateriaaleissa ja tehostaa kuljetuksia. ISS:llä on tavoitteena lisätä ympäristömerkittyjen tuotteiden osuutta.


ISS:llä on tavoitteena lisätä ympäristömerkittyjen tuotteiden osuutta.
ISS:llä on tavoitteena lisätä ympäristömerkittyjen tuotteiden osuutta.

Lue lisää ISS:n ympäristövastuusta

Vaatteiden kierrätys

ISS on kierrättänyt vuoden 2012 alusta hyväkuntoiset työvaatteet. Ylimääräiset vaatteet palautetaan pesulaan, missä ne pestään, huolletaan ja toimitetaan seuraavalle tarvitsijalle. Kierrättäminen on vähentänyt uusien vaatteiden ostamista merkittävästi.

ISS teetti keväällä 2015 maine- ja vastuullisuustutkimuksen, jossa kartoitettiin ISS:n keskeisten sidosryhmien näkemyksiä ISS:stä ja heidän odotuksiaan ISS:ää kohtaan. Tutkimuksen tuloksia käytettiin myös ISS:n yritysvastuun keskeisimpien vaikutusten määrittämiseksi.

Lue lisää ISS:n olennaisuusanalyysista

ISS:n merkittävimmät sidosryhmät ovat henkilöstö, työnhakijat, asiakkaat, alihankkijat ja tavarantoimittajat, työntekijä- tai työnantajajärjestöjen edustajat, viranomaiset ja muut ryhmät, kuten media. Sidosryhmätutkimuksessa havaittiin, että ISS:lle ja sidosryhmille tärkeitä yritysvastuuseen liittyviä ulottuvuuksia ovat energia- ja materiaalitehokkuuden parantaminen, henkilöstön osaamisen ja johtamisen kehittäminen, vastuu asiakkaalle sekä harmaan talouden ja korruption torjunta.

ISS:lle ja sidosryhmille tärkeitä asioita ovat energiatehokkuuden parantaminen, vastuu henkilöstöstä ja sen kehittämisestä, vastuu asiakkaille sekä harmaan talouden torjunta.

ISS on Kiinteistötyönantajat ry, Palvelualojen työnantajat Palta ry, Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajanpalvelut MaRa ry -työnantajaliittojen jäsen. Kiinteistöpalvelualan, vartiointialan ja matkailu- ja ravintola-alan työehtosopimusten lisäksi ISS soveltaa myös useita muita yleissitovia työehtosopimuksia.

ISS:n toimitusjohtaja Jukka Jäämaa on Kiinteistötyönantajat ry:n hallituksen jäsen. Henkilöstöjohtaja Sirpa Huuskonen on Helsingin seudun kauppakamarin Koulutus- ja työvoima-asiainvaliokunnan varapuheenjohtaja. Lisäksi hän on Kiinteistötyönantajat ry:n vaalivaliokunnan jäsen ja eläkevakuutusyhtiö Elon työnantajien neuvottelukunnan varapuheenjohtaja.

Lisäksi ISS vaikuttaa muun muassa seuraavissa yhdistyksissä: yritysvastuuverkosto FIBS, Finnish Green Building Council FGBC, Rakli ry, Henkilöstöjohdonryhmä HENRY ry, Toimitilajohdon yhdistys FIFMA ry ja Suomen tilaajavastuu Oy. Näiden lisäksi ISS on mukana lukuisten alan ammattijärjestöjen toiminnassa.

Sidosryhmien viestintää käsitellään viestintäjohtajan vetämissä eri yksiköiden säännöllisissä viestintäryhmissä. Näiden ryhmien tapaamisissa peilataan tarpeita laadittuun viestintästrategiaan sekä tarkennetaan laadittua viestintäsuunnitelmaa. Asialistalla on ISS:n tärkeimpien sidosryhmien tarpeet.

ISS arvostaa ja haluaa kuunnella henkilöstöään. Työehtosopimusten mukaisten luottamusmiesjärjestelmien lisäksi ISS on erillisessä henkilöstösopimuksessa sopinut henkilöstönedustuksen toteutumisesta alueellisesti, konserniyhteistyöryhmässä sekä eurooppalaisessa yritysneuvostossa (EWC). ISS käsittelee henkilöstöön liittyviä asioita avoimesti yhteistoiminnassa henkilöstönedustajien kanssa.

ISS:llä oli vuonna 2015 yhteensä 50 luottamushenkilöä, 14 kokopäiväistä työntekijöiden työsuojeluvaltuutettua sekä 13 toimihenkilöiden ja yksi ylempien toimihenkilöiden oto-työsuojeluvaltuutettua. Konserniyhteistyöryhmä kokoontui vuonna 2015 neljä kertaa. Lisäksi pidettiin luottamusmiespäivän yhteydessä yhteinen vuosittainen yhteistoimintakokous, johon kutsuttiin kaikki luottamusmiehet. Kokopäiväiset työsuojeluvaltuutetut tapasivat työsuojeluvaltuutettujen päivillä 6 kertaa vuoden 2015 aikana. Työsuojelutoimikunta kokoontui vuonna 2015 neljä kertaa.

50 Vuonna 2015 ISS:llä oli 50 luottamushenkilöä.


5.7.1 Liikkeenluovutukset

Liikkeenluovutuksissa ISS noudattaa sitovaa lainsäädäntöä. Liikkeenluovutuksissa henkilöt siirtyvät ISS:n palvelukseen ns. vanhoina työntekijöinä. ISS soveltaa luovuttajaa sitovaa työehtosopimusta kuluvan tes-kauden ajan, minkä jälkeen siirrytään soveltamaan ISS:ää sitovaa työehtosopimusta.

IAOP on myöntänyt ISS:lle kärkisijan IAOP:n Global Outsourcing 100 -listalla vuosina 2013, 2014 ja 2015. Vuonna 2015 järjestö vaihtoi arviointitapansa tähtiarviointeihin. IAOP lisäsi uusiksi arviointikriteereiksi innovatiivisuus- ja yhteiskuntavastuuohjelmat. 

IAOP myönsi ISS:lle kärkisijan Global Outsourcing 100 -listalla vuosina 2013, 2014 ja 2015.

Liikkeenluovutusten määrä 2004–2015
 
  2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Liikkeenluovutuksia 12 11 12 14 13 14 9 8 6 13 8 6
Henkilömäärä 86 64 66 380 90 602 60 117 88 162 45 16
Liikkeenluovutusten määrä 2004–2015
 
  Liikkeenluovutuksia Henkilömäärä
2004 12 86
2005 11 64
2006 12 66
2007 14 380
2008 13 90
2009 14 602
2010 9 60
2011 8 117
2012 6 88
2013 13 162
2014 8 45
2015 6 16

Vuonna 2015 ISS tuki lasten liikkumista ja harrastustoimintaa.
Vuonna 2015 ISS tuki lasten liikkumista ja harrastustoimintaa.

ISS valitsee sponsorointikohteensa määrittelemänsä sponsorointiohjeistuksen mukaisesti. ISS ei tue uskonnollisia organisaatioita tai toimintaa, jolla on selviä tai piilotettuja poliittisia päämääriä, eikä se myöskään tee päihteisiin, kuten tupakkaan tai alkoholiin, liittyvää sponsorointia.

Vuonna 2012 ISS:n johto määritteli, että tukirahat osoitetaan erityisesti ISS:n omiin ammatteihin opiskeleville sekä lapsille ja nuorille, vammaisille tai erityisryhmille yhtiön arvojen mukaisesti. Samalla ISS teki linjauksen, että yhtiö ei tue aikuisten kilpaurheilua, mutta lasten junioritoimintaa voidaan tukea pienimuotoisesti. Päätöstä on sovellettu vuodesta 2012 eteenpäin.

Vuonna 2015 ISS tuki lasten liikkumista pitkäaikaisen tukikohteensa Icehearts ry:n kautta ja osallistui lisäksi nuorten harrastustoiminnan tukemiseen Tukikummit ry:n kautta.

Syksyllä 2012 ISS solmi yhteistyösopimuksen Yrityskylän kanssa. Se on kuudesluokkalaisille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden oppimisympäristö. Toimintaa jatkettiin ja laajennettiin vuonna 2013 ja edelleen vuosina 2014 ja 2015.